Sisältöjulkaisija

angle-left null Lausunto Kaicell Fibers Oy:n Kainuun Ely-keskukselle toimittamasta ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA) kuuluvasta arviointiselostuksesta

Artikkeli - Metsäpolitiikka

Lausunto Kaicell Fibers Oy:n Kainuun Ely-keskukselle toimittamasta ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA) kuuluvasta arviointiselostuksesta

9.8.2018

MTK Pohjois-Suomi
9.8.2018

Kainuun ELY-keskuksen kirjaamo.kainuu(at)ely-keskus.fi
PL 115, 87101 Kajaani.

LAUSUNTO KAICELL FIBERS OY:N KAINUUN ELY-KESKUKSELLE TOIMITTAMASTA
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYYN (YVA) KUULUVASTA ARVIOINTISELOSTUKSESTA.
KAIELY/700/2017


Yleistä

MTK suhtautuu hyvin positiivisesti Paltamon biojalostamohankkeeseen. Hyvin hoidetut metsät tarjoavat kasvavat mahdollisuudet kehittyvälle puunjalostusteollisuudelle. Kainuun metsien kasvu on 7.3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. 2000-luvulla hakkuut ovat olleet noin 3,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kestävä hakkuumahdollisuus on 4,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja hakkuumahdollisuus kasvaa edelleen.

Metsien hoito on kärsinyt pahoin metsien tarpeisiin nähden riittämättömästä kuitupuun kysynnästä ja metsiin on kertynyt hyvin laajat hoitorästit varsinkin nuoriin metsiin. Paltamon biotuotetehtaan raaka-aine tulisi valtaosaltaan nuorista metsistä pieniläpimittaisena puuna. Pieniläpimittaisen puun kysynnän lisääntyminen poistaisi ensiharvennusrästit ja mahdollistaisi myös muiden metsänhoitotöiden lisäämisen tarpeiden tasolle.

Vaikka puunjalostuksen aloittaminen Paltamon biojalostamolla olisi metsätalouden harjoittamiselle todellinen onnenpotku ja Kainuun aluetaloudelle ja Suomen kansantaloudelle iso piristysruiske, on ensisijaisesti pidettävä huolta ympäristöstä ja Kainuussa asuvien ihmisten elämän laadusta. Jalostamon ympäristövaikutukset eivät saa vaarantaa Oulujärven kalastus- ja virkistyskäyttöä.

Vesienhoidon ja kalastuksen näkökulmasta jätevesien puhdistaminen on olennaisin asia. Jätevesien puhdistuksessa on käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa. Arviointiselostuksesta ilmenee, että suunnitellun tehtaan päästöarviot ovat suhteessa suuremmat Äänekosken biotuotetehtaaseen verrattuna. Paltamon tehdashankkeessa päästötasot tulisi suunnitella siten, että jäteveden päästöt pysyvät BAT-päätelmien alatasolla, jopa sen alapuolella. Vesienhoidon puitedirektiivi on parhaillaan tarkastelun alla eri EU-jäsenmaissa, ja on todennäköistä, että vesienhoitosuunnitelmissa esiintuodut vesien tilaluokitukset tulevat nykyistä vahvemmin osaksi
erilaisia lupaharkintoja, erityisesti ympäristö- ja vesilupaprosesseja. Tämäkin seikka huomioon ottaen olisi järkevää, että tehdashankkeen päästötasot ovat heti lähtövaiheessa kestävällä tasolla.

Myös luonnon monimuotoisuuden ja ekologisen kestävyyden kannalta olennaisinta on käyttää kaikissa toimissa parasta mahdollista tekniikkaa ja parhaita mahdollisia käytäntöjä. Arviointiselostuksen liitteessä 1 on selostettu hankkeen suhdetta luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin. Liite ei kuitenkaan sisällä biodiversiteettistrategiaa, joka on keskeinen asiakirja luonnon monimuotoisuuden ja ekologisen
kestävyyden arvioinnissa. Hankkeen vaikutuksia luontoon ja ympäristöön tulisikin vielä arvioida suhteessa biodiversiteettistrategiaan ja lisätä strategia arviointiselostuksessa hyödynnettyihin asiakirjoihin.

Hankkeen eteenpäin viemiseksi on tärkeää, että ympäristöselvitykset on tehty hyvin ja riittävässä laajuudessa. Biojalostamoiden tuotteet kehittyvät kovaa vauhtia ja Paltamon jalostamon tuotannon pitää pystyä kehittymään innovaatioiden mukana.

Yksityiskohtainen tarkastelu:

• 2.5 Arvioitavat vaihtoehdot
o Vaihtoehto VE3 on monessakin mielessä paras vaihtoehto. Tätä ei YVA-selostuksessa ole huomioitu riittävästi. Lehtikuitupuun jalostaminen samassa tehtaassa havukuitupuun kanssa tuo monia raaka-aineen hankintaan liittyviä hyötyjä, joista tärkein on raaka-aineen saatavuus. Jos lehtikuitupuutjoudutaan erikseen kuljettamaan tai hankitaan toiselle puunkäyttäjälle, aiheutuu siitä kokemusten perusteella niin paljon hankaluuksia, että raaka-aineen saanti vaikeutuu. Lisäksi lehtikuitupuun jalostaminen on erittäin kannattavaa, eli lehtisellun tuotanto tukee myös Paltamon tehtaan taloudellista kannattavuutta. Kuitupuun jalostusprosessin on oltava sellainen, että pystytään kahta sellulajia valmistamaan tuotteen laadun siitä kärsimättä.

2.6 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin
o Vaikka maassamme on meneillään useita biotuotetehdashankkeita, uusia investointeja ei ole
toistaiseksi julkistettu. Selvää on, että miljardin euron kokoluokassa olevat investoinnit vaativat
varmuuden raaka-aineen riittävyydestä. Puu jalostetaan yleensä lähimmällä tehtaalla
kuljetuskustannusten ohjaamana. Mielestämme Suomessa esillä olevat biojalostamot liittyvät
ympäristöasioissa toisiinsa vain siinä, että mitä lyhyemmät ovat kuljetusmatkat varsinkin
autokuljetuksissa, sitä pienempi on raaka-ainekustannusten hiilijalanjälki.

• 3.1 Tuotanto, kapasiteetti ja prosessikuvaus
o Koska tuotantovaihtoehto VE3 on Paltamon tehtaille sopivin, tarvitsee kahden sellulajin valmistus parhaan jalostusprosessin (keittotapa), jonka toimivuudesta on takeet olemassa.

• 3.2 Puunkäsittely
o Kahden raaka-aineen (havu- ja lehtikuitupuu) käsittely vaatii nähdäksemme kaksi kuorimolinjastoa.
 

6.1 Arvioinnin lähtökohdat ja rajaus, Puunhankinnan vaikutukset
o Puunhankinnan vaikutukset on otettu aivan oikein merkittävien ympäristövaikutusten joukkoon.
Biojalostamon puuraaka-ainehankinnan vaikutukset eivät ole elinympäristöjen monimuotoisuudelle suuret, koska tehdas käyttää kuitupuuta raaka-aineenaan. Tehtaan vaikutukset paikallisena puunkäyttäjänä ovat puunhankintaa hyvin positiiviset. Paltamon biojalostamon puunkäyttö on pieniläpimittaista kuitupuuta, jonka kysyntä on varsinkin Kainuussa ollut metsien hoito- ja hakkuutarpeisiin nähden riittämätöntä. Kainuun yksityismetsien vuotuisesta
ensiharvennushakkuutavoitteista on kysynnän vaimeudesta johtuen toteutunut vain kolmasosa
viime vuosina, eli noin 8000 hehtaaria vuodessa on ensiharvennushakkuita toteutunut
(yksityismetsien vuotuinen ensiharvennushakkuiden tarve on 24 000 hehtaaria). Paltamon
biojalostamon lisätessä kuitupuun käyttöä saadaan metsähoidollisia rästejä purettua koska
metsien ensiharvennusten onnistuminen parantaa metsänomistuksen kannattavuutta ja
mahdollistaa investoinnit laajemminkin metsien hoitoon. Paltamon biojalostamoa varten ei hakata
tukkipuuta, vaan pieniläpimittaista kuitupuuta. Paltamon biojalostamo käyttää raaka-aineenaan
myös sahojen sivutuotteita. Näin Kainuussa sijaitsevien sahalaitosten sivutuotteiden kuljetusmatkat lyhenevät ja sahojen kannattavuus paranee ja kuljetusten hiilijalanjälki pienenee. Sahojen kannattavuuden lisääntyminen mahdollistaa myös nykyistä paremmin investoinnit
sahateollisuuteen Kainuussa. Hakkuut lisääntyisivät merkittävästi harvennushakkuissa, mikäli
maakuntaan saadaan oma jalostuslaitos. Kainuun kestävä hakkuumahdollisuus alueellisen
metsäohjelman mukaan lisää toteutuessaan harvennushakkuiden määrää merkittävästi. Kainuun
uudistushakkuiden pinta-alat eivät kasva, vaan uudistamispinta-alat ovat laskussa. Tukkipuuta
kertyy hakkuissa kuitenkin nykyistä enemmän, koska hakattavat alueet ovat aikaisempaa
runsaspuustoisempia.

• 14. VAIKUTUKSET LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÖN
o Kainuun metsissä kasvu on 7,3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Ainespuun (tukki + kuitupuu)
hakkuut olivat vuonna 2017 vajaa 3,2 milj. m3 (Luke). Kainuun alueellisessa metsäohjelmassa
ainespuuhakkuiden kestävä hakkuumahdollisuus on 4,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vaikka
Paltamon biojalostamon puunkäytön ansiosta pääsisimme kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle,syntyy kasvuun verrattuna hakkuusäästöä yli kaksi miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Näin ollenKainuun metsät säilyvät isona hiilinieluna, vaikka kestävä hakkuumahdollisuus hyödynnettäisiin kokonaan.
o YVA-arviointiselostuksessa kohta ”Puunhankinnan lisääntyminen pienentää puuston
kokonaismäärää ja sitoutunutta hiilimäärää” on virheellinen, sillä kokonaisuutena Kainuun metsät
kasvavat niin hyvin, että hakkuiden lisääntymisestä huolimatta ne säilyvät voimakkaina hiilinieluina.
o Kainuun metsien hakkuumahdollisuudet nousevat metsien puustojen runsastumisen seurauksena lähelle kasvua. Parinkymmenen vuoden kuluttua maakuntamme metsistä on tarvittaessa mahdollista hakata arviolta kuusi miljoonaa kuutiometriä ainespuuta. Metsien positiivinen kehitys varmistaa Paltamon tehtaan puunsaannin pitkälle tulevaisuuteen. Jo nyt on selvästi nähtävissä, että vaikka hakkuupinta-alat eivät ole nousseet, päinvastoin supistuneet, ei hakattu puumäärä ole pienentynyt vaan päinvastoin hakkuumäärä on ollut hienoisessa nousussa puustojen muuttuessa entistä runsaspuustoisemmiksi. Kainuun metsissä keskimääräinen puumäärä on noussut ripeästi ja viimeisen inventoinnin mukaan se on yli sata kuutiometriä hehtaarilla.
o Näyttää selvältä, että maassamme puun käyttö tulee kasvamaan ja myös Kainuun metsät tulevat
nykyistä tehokkaammin hyödynnettyä ilman Paltamon tehdastakin. Tehtaita ollaan rakentamassa
maahamme useille paikkakunnille ja osa tehdashankkeista varmaan toteutuu. Jos Paltamoon ei
synny puun käyttöä, kuljetetaan puut vain joitakin satoja kilometrejä kauemmaksi. Kainuu jää
kokonaan raaka-ainereserviksi kuitupuun suhteen, mikäli tehdashanke Paltamoon kuivuu kokoon.
Kaukana tehtaista puun kysyntä vaihtelee paljon ja metsänkasvatuksen kannattavuus on heikkoa.

• 14.4.2 Vaikutukset metsäluontoon Vaikutukset metsien terveyteen ja tuhoihin
o Paltamon biojalostamon raaka-aineen hankinta mahdollistaisi tarvittavat ensiharvennushakkuut.
Hoidettu metsä, jossa taimikonhoidot ja harvennushakkuut on tehty ajallaan, ovat kaikkein
voimakkaimpia metsätuhoja vastaan. Hyönteis-, tuuli- ja lumituhot eivät tee hoidetuissa metsissä
samanlaista tuhoa kuin hoitamattomassa. Kokemuksen perusteella metsätuhot lisääntyvät metsikön kasvukyvyn heikentyessä metsien ikääntyessä. Vaikka Paltamon biojalostamo ei hanki raaka-ainetta vanhoista metsistä, lisää biojalostamon puunhankinta toimeliaisuutta kaikissa metsissä ja vanhojenkin metsien terveydestä huolehditaan nykyistä paremmin.

14.4.5 Vaikutukset metsätalouteen
o Vaikutukset metsätalouteen on kuvattu positiivisiksi ja sitähän ne todella ovat. Nyt Kainuun metsät ovat kärsineet riittämättömästä kuitupuun kysynnästä ja tarvittavia harvennushakkuita ei ole pystytty tekemään. Mikäli tilanteeseen saadaan parannusta, metsänomistajien usko metsätalouden kannattavuuteen saataisiin nostettua ja sitä kautta metsänomistajien investointimahdollisuudet paranevat. Nythän kustannuksia aiheuttavia metsänhoito- ja parannustöitä ei tehdä läheskään riittävästi. Metsänhoitotöiden määrää nostamalla pystymme jatkossa lisäämään merkittävästi puuston kasvua ja sitä kautta tehostamaan hiilensidontaa.
o Riittämättömän kuitupuun kysynnän vuoksi metsänomistuksen kannattavuus on kehittynyt muun Suomen kehitystä heikommin. Mikäli kuitupuun hakkuumäärät saadaan metsien tarpeiden tasolle, metsänomistajien usko metsätalouden kannattavuuteen vahvistuu ja metsänhoidollisia investoinnit metsien hoitoon lisääntyvät.

14.4.6 Puunhankinnan vaikutukset kasvihuonekaasutaseeseen
o Sotien jälkeen seitsemänkymmentä vuotta sitten maamme metsät kasvoivat vuodessa 50 miljoonaa kuutiometriä. Aktiivisten metsätoimenpiteiden seurauksena kasvu on yli tuplaantunut 110 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Kasvu on puillakin nuorten juttu, sillä vanha puu ei kasva, vaan vanhat puustot päinvastoin kuolevat pikkuhiljaa erilaisten tuhojen ja lahoamisen seurauksena. On arvioitu, että mikäli metsien hoidosta huolehditaan hyvin ja pidetään talousmetsät kasvavina, maamme vuotuista puuston kasvua pystytään tulevaisuudessa vielä merkittävästi lisäämään.
o Kun harvennushakkuut pystytään tekemään ajallaan, saadaan aikaan hyvä tukkipuustoja, joista
sahateollisuus saa parasta mahdollista raaka-ainetta. Sahojen tuottamasta sahatavarasta rakennetaan tulevaisuudessa entistä enemmän rakennuksia, joissa hiili on säilössä pitkiä aikoja
lisäten hiilinielua.
o Selluteollisuus on saanut bulkkituotannon leiman, vaikka jo nykyään sellutehtaissa valmistetaan
monipuolisia tuotteita eri elämänaloille. Paltamon tehtaan tavoite on suuntautua tekstiilimarkkinoille ja tehdä lankaa ympäristöystävällisesti. Tulevaisuuden biotuotetehtaat valmistavat monipuolisesti tuotteita, joilla korvataan öljypohjaisia tuotteita, näin fossiilisten raaka-aineiden käyttöä teollisuudessa voidaan vähentää.
o Kaikki elävät organismit muuttuvat kuollessaan hiilipäästöiksi. Niin myös puut vanhetessaan
vähentävät yhteyttämistä ja lopulta kuolevat ja runkoihin varastoitunut hiili vapautuu kiertoon.
Pitämällä metsät parhaassa mahdollisessa kasvussa, pidämme hiilensidonnan mahdollisimman
hyvänä. Valmistamalla puusta pitkäaikaisia hiilivarastoja kuten rakennuksia ja korvaamalla
puujalosteilla öljypohjaisia raaka-aineita pystymme pitämään hiilitaseen erittäin hyvänä.

• 15 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN, VIIHTYVYYTEEN, TERVEYTEEN JA
VIRKISTYSKÄYTTÖÖN

o Kainuussa on maan korkein työttömyys ja vähän teollisia työpaikkoja. Kainuulaisten huoltosuhde on maan heikoimpia nuorten muuttaessa työn perässä muualle. Paltamon biojalostamo tarjoaa
vientiteollisuuden työpaikkoja, joiden määrä romahti vuonna 2008 UPM:n suljettua Kajaanin
paperikoneensa. Lisääntyvien työtilaisuuksien myötä kainuulaisten elinolot kohenevat ja pystymme satsaamaan viihtyvyyteemme ja terveytemme hoitoon nykyistä enemmän. Myös kainuulaiselle aluetaloudelle, kunnille ja maakunnalle Paltamon biojalostamo antaisi merkittävästi lisää toimintaresursseja.
o Pieniläpimittaisen kuitupuun riittämättömän kysynnän vuoksi Kainuussa on paljon hyvin tiheitä
nuoria puustoja, jotka harvennuksen jälkeen soveltuvat nykyistä paremmin erilaisiin virkistyskäytön muotoihin.

Allekirjoitukset

MTK:n Pohjois-Suomen metsävaliokunta, Puheenjohtaja Tuomo Tamminen, Kenttäpäällikkö Heikki
Rahko
MTK Pohjois-Suomi ry, Puheenjohtaja Jari Ahlholm, Toiminnanjohtaja Matti Tyhtilä