Maatalouden tulevaisuus puhutti Kalajoella – ruokaturva, tekoäly ja metsien kasvu tarkastelussa

Kalajoella järjestetty Maa- ja metsätalouden Tulevaisuusseminaari 4.10.2025 kokosi yhteen runsaslukuisen joukon viljelijöitä, metsänomistajia ja alan asiantuntijoita keskustelemaan maaseudun tulevaisuudesta, ruokaturvasta ja teknologian kehityksestä. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Tietovirta-hanke ja Kpedu Kannus, ja mukana oli myös maatalouden sidosryhmiä esittelevät minimessut. Päivä huipentui perinteiseen Eloiltaan Kalajoen Merisärkällä, jossa keskustelut jatkuivat rennommissa merkeissä.

Päivi Nerg: Ruokastrategia 2040 vahvistaa huoltovarmuutta ja kannattavuutta

Valtiosihteeri Päivi Nerg (MMM) avasi seminaarin ajankohtaisella katsauksella lausuntokierroksella olevaan Ruokastrategiaan 2040.
Nerg korosti, että ruokajärjestelmä on merkittävä osa Suomen kansantaloutta – se työllistää noin 340 000 henkilöä, joista 76 000 työskentelee alkutuotannossa. Suomi on tällä hetkellä maailman ruokaturvan ykkösmaa, mutta globaalit konfliktit ja ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat YK:n tavoitetta poistaa nälkä ja saavuttaa täysi ruokaturva vuoteen 2030 mennessä.

Nykyinen hallitusohjelma huomioi ensimmäistä kertaa kuuden hallituskauden jälkeen suomalaisen biotalouden ja ruokajärjestelmän kokonaisuuden, ja Ruokastrategia 2040 painottaa Suomen mahdollisuuksia tuottaa ruokaa myös oman väestönsä ulkopuolelle.
Ilmastonmuutoksen seurauksena monet nykyiset maataloustuotantoalueet maailmalla menettävät tuotantokykyään, mutta Suomessa säilyvät edelleen hyvät edellytykset ruoantuotannolle.

"Jotta kansallinen ruokajärjestelmämme on kestävä kaikilla osa-alueilla, on koko ruokaketjun toiminnan oltava kannattavaa. Näin ei nyt ole", Nerg totesi ja muistutti, että alkutuotannon heikko kannattavuus on saatava korjattua.

Suomeen tuodaan ruokaa noin 6 miljardin euron arvosta, kun taas ruokaviennin arvo on 2,4 miljardia euroa – vaihtotase on siis negatiivinen, mikä on myös huoltovarmuus- ja varautumiskysymys. Ruokastrategia 2040 pyrkii ratkaisemaan omavaraisuuden kapeikkoja, kuten tuotantopanosten ja energian riittävyyttä.
Päivi totesi myös, että vaikka meillä hyvin iso osa sääntelystä tulee EU-tasolta, on meillä mm. 125 kotikutoista maataloustuotantoa sääntelevää asetusta ja lakia. Vertailuna todettakoon, että Ruotsissa niitä on 65.
Lisäksi hän vakuutti, että valmisteltava kansallinen ennallistamissuunnitelma ei kohdistu tuotannossa oleviin turvepeltoihin – niiden merkitys suomalaiselle ruoantuotannolle on huomioitu valmistelussa.

Eemeli Linna: Tekoäly tarvitsee ihmistä rinnalleen

Koneviestin päätoimittaja Eemeli Linna avasi silmiä tekoälyn todellisiin mahdollisuuksiin ja rajoihin konetekniikassa sekä maatalouden työtehtävien tehostamisessa.
Tekoäly herättää tunteita ja on monelle vielä tuntematon alue, ja Linna muistutti, ettei sen osaamista pidä yliarvioida:

👉 "Tekoäly kertoo vain sen, mitä sille on opetettu."

Harjaantunut koneosaaja tunnistaa moottorin virhekäynnin korvakuulolta, mutta tekoäly ei osaa kertoa vian syytä ennen kuin sen taustalle rakennetaan oikeat anturit ja opetusdata, joka tunnistaa eri vikaäänet ja niiden taustasyyt.
Linnan puheenvuoro toi esille, kuinka ihmisen osaaminen ja teknologia täydentävät toisiaan – tekoäly voi tehostaa työtä, mutta se ei korvaa kokemusta, harkintaa ja tilannetajua.

Markku Saarinen: Jatkuva kasvatus on monen menetelmän kokonaisuus

Markku Saarinen (Tapio) esitteli suometsien jatkuvapeitteisen käsittelyn mahdollisuuksia ja taloudellista kannattavuutta. Hänen mukaansa jatkuva kasvatus ei ole yksi ennalta määritelty menetelmä, vaan joukko erilaisia vaihtoehtoja, joita sovelletaan kohteen mukaan.
Menetelmän valintaan vaikuttavat esimerkiksi ojituksen tila, kasvupaikka sekä metsän ikä- ja puustorakenne.
Jatkuvaan kasvatukseen voidaan edetä vähitellen hyödyntäen erilaisia hakkuutapoja – pienaukkohakkuuta, kaistalehakkuuta, ylispuuhakkuuta, harvennuksia ja alaharvennuksia – tilanteen ja metsän rakenteen mukaan.

Jaakko Kielenniva: Asenne ja oppiminen ratkaisevat

Seminaarin päätti maatalousyrittäjä Jaakko Kielenniva, joka muistutti, että hyvä asenne on yhtä tärkeää kuin kannattavuus maatalouden tulevaisuuden rakentamisessa.
Hän korosti koulutuksen ja tiedon merkitystä:

”Opiskelkaa, että saatte tietoa ja tukea omaan tekemiseen – ei siksi, että voisitte tehdä jotakin muuta kuin elämäntyötä maatalouden parissa.”

Kielennivan puheenvuoro sai yleisöltä lämpimän vastaanoton ja kiteytti päivän hengen: tulevaisuuden menestys syntyy osaamisesta, yhteistyöstä ja arvostuksesta omaa alaa kohtaan.

Yhteinen näkemys: Tulevaisuuteen tarvitaan järkeä, yhteistyötä ja rohkeutta!