Takaisin MTK Pohjois-Suomen lausunto ennallistamisasetuksesta

Lausunto

MTK Pohjois-Suomen lausunto ennallistamisasetuksesta

20.11.2026

MTK Pohjois-Suomi ry                         27.8.2026
Asia: Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma Diaarinumero: VN/25123/2024-YM-313
MTK Pohjois-Suomi ry kiittää mahdollisuudesta lausua Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman 
luonnoksesta ja lausuu seuraavaa:
Yksittäisen jäsenmaan tulee jättää EU:n ennallistamisasetuksen kansallisen toimeenpanon suunnitelma 
EU-komissiolle 1.9.2026 mennessä. Kansallisen valmistelun lausuntoaika päättyy 27.8.2026. MTK 
Pohjois-Suomi toteaa, että aikataulu lausuntojen huomioimiseksi kansallisessa suunnitelmassa on 
liian tiukka ja Suomen tulee jättää oma suunnitelmansa komissiolle vasta lausuntopalautteen 
arvioimisen ja esitettyjen perusteltujen muutosten ja tarkennuksien jälkeen. Kyseessä on erittäin 
kauaskantoinen ja hyvin monimutkainen sekä
laajasti koko maahan vaikuttava kokonaisuus, jota ei pidä toimittaa eteenpäin keskeneräisenä ja 
avoimena suunnitelmana, johon komissio määrittää kunnianhimon tason sekä
toteutettavat toimenpiteet.
Komissio on alkuperäisessä ennallistamisasetusehdotuksessa arvioinut, että kustannukset voisivat 
Suomelle olla noin 930 miljoonaa euroa vuodessa, mikä olisi 0,39 prosenttia
bruttokansantuotteestamme. Ennallistamissuunnitelman luonnoksen mukaan
kokonaiskustannuksiksi vuosille 2026-2050 on arvioitu yhteensä noin 1,2 miljardia euroa vuodessa. 
Arvioitu rahoitusvaje nykyrahoitukseen (648 milj. euroa) verrattuna
ennallistamissuunnitelman toimeenpanemiseksi on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Rahoitusvajeen täyttämiseksi tulee esittää suunnitelma kustannusten kattamiseksi sekä arvio 
EU-rahoituksesta ennallistamissuunnitelman toteutuksen toimeenpanoon.
Kustannusvaikutus kansantaloudellisesti, alueellisesti sekä yritystasolla voi muodostua 
kohtuuttoman suureksi  ja siksi tavoiteasettelu tulee määritellä minimitavoitteiden
mukaisesti. Lisäksi asetuksen toteuttamisen mahdollistamat joustomahdollisuudet tulee hyödyntää 
täysimääräisesti kuten esimerkiksi jo tuotannosta poistuneiden turvepeltojen käyttäminen 
ennallistamisvelvoitteen täyttämisessä.
Ennallistamissuunnitelman ohjausryhmän laatimat reunaehdot korostavat
kustannustehokkaita, monivaikutteisia ja oikeudenmukaisia toimia, joilla voidaan samanaikaisesti 
vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, tukea elinkeinojen
toimintaedellytyksiä ja turvata kansalaisten perusoikeudet. Lisäksi mainitaan, että vapaaehtoiset 
keinot ovat keskeinen osa keinovalikoimaa. MTK Pohjois-Suomi vaatii, että
ohjausryhmän reunaehtoja ja vapaaehtoisuutta sekä eduskunnan linjauksia tulee korostaa 
toteutussuunnitelmasta päätettäessä.
Ennallistamisasetuksen sekä maatalouden CAP-ohjelman yhteensovittamisen tulee olla ristiriidatonta 
eikä ennallistamissuunnitelmaan sovitetuista maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimista saa 
muodostua tulevaisuuden viljelyä rajoittavaa rasitetta
ennallistamissuunnitelman pohjalta. Peltojen osalta ennallistamisvelvoitteessa

toteutettavien toimien rahoituksen tulee olla maatalouden CAP-rahoituksen ulkopuolelta esimerkiksi 
ympäristöministeriön hallinnonalalta. Tämä koskee etenkin peltojen vettämistä ja niistä 
aiheutuneita kustannuksia sekä pysyvästi viljelemättömiä peltoja. CAP-rahoituksen
perusperiaatteena on viljelijöiden riittävän tulotason saavuttaminen sekä kuluttajille
mahdollisuus kohtuuhintaisiin elintarvikkeisiin. Kosteikkojen perustamisessa tulee tavoitella 
yhtenäisiä alueita, joita tulee edistää maanhankintapankkien kautta, joita Maanmittauslaitos 
hallinnoi. Kosteikkojen perustamisessa viereisille kiinteistöille ei saa aiheuttaa naapurihaittaa 
ja siten kasvu- /taloudellisia menetyksiä heidän elinkeinoilleen. Tämä edellyttää riittävästi 
resurssointia kosteikkojen suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Ennallistamissuunnitelman luonnoksessa turvemaan määritelmä ei ota huomioon
eloperäisien maiden viljelystä aiheutuvaa peltojen luontaista painumista, jolla on merkitystä 
turvepeltojen todelliseen määrään tulevaisuudessa. Onkin perusteltua määritellä
turvepelloksi pelto, jonka turvekerroksen paksuus on vähintään 60 senttimetriä ja vähintään 90 
prosentilla peruslohkon pinta-alasta esiintyy turvemaata. Turvemaan määrittelyssä
perustietona käytetään vuonna 2023 valmistunutta MaaTu-aineistoa, jota on tarkistettu
Luke:n ja Geologian tutkimuskeskuksen toteuttamien alueellisten peltokairauksien tulosten pohjalta 
vuosien 2024 ja 2025 aikana. Multamaita ei saa sisällyttää turvemaiden pinta-alaksi.
Viljelijöillä on oikeus saada tieto peltojensa turvemaastatuksesta ja oikeus
muutosmahdollisuuteen ottamiensa maanäytteiden perusteella. Viranomaisten tulee huolehtia siitä, 
että korjatut luokittelutiedot tulevat käytössä oleviin tietokantoihin merkityksi oikein.
Kansallista ennallistamissuunnitelmaa on tarkasteltava uudelleen sekä päivitettävä 30.6.2032 
mennessä ja sen jälkeen viimeistään 30.6.2042 mennessä. Tämän jälkeen jäsenvaltion on tarkasteltava 
uudelleen ja päivitettävä kansallista
ennallistamissuunnitelmaansa vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Suunnitelman päivittämisessä 
jäsenvaltion tulee ottaa huomioon suunnitelman toimeenpanon tilanne ja edistyminen, paras 
käytettävissä oleva tieteellinen tieto sekä saatavilla oleva tietämys ilmastonmuutoksesta 
johtuvista ympäristöolosuhteiden muutoksista tai odotetuista
muutoksista. Suunnitelman päivityksissä tulee ottaa huomioon tietopuutteiden täydentyminen. MTK 
Pohjois-Suomi edellyttää, että MaaTu-aineistoa on päivitettävä ja laadittaviin päivityksiin pitää 
sisällyttää ajantasaiset tiedot turvepeltojen määrästä ja sijainnista.
Suomen ennallistamissuunnitelmassa tulee määritellä tiukat reunaehdot eduskunnan 
ympäristövaliokunnan mietinnön mukaisesti koskemaan suunnitelman toteuttamista ja taloudellisia ja 
sosiaalisia vaikutuksia. Suunnitelma on puutteellinen, mikäli sen
toteuttamisen määrittää kulloinenkin komissio ja Suomen hallitus sekä ympäristöministeriö.
Suunnitelmassa tulee tuoda selkeästi esille eduskunnan linjaus toimenpiteiden
vapaaehtoisuudesta sekä ohjausryhmän asettamista reunaehdoista. Vapaaehtoisten toimien tulee olla 
kannustavia ja markkinalähtöisiä, jotta asetuksen tavoitteet saavutetaan.

Kansallinen ennallistamissuunnitelma on tiekartta EU:n ennallistamisasetuksen
toimeenpanoon, jossa määritellään, millä keinoilla asetuksen tavoitteet saavutetaan vuoteen 2030, 
2040 ja 2050 mennessä. Suunnitelma on strateginen ja vaiheittain tarkentuva
kokonaisuus, jossa jäsenvaltioille jää liikkumavaraa valita kustannustehokkaimmat ja kansallisiin 
olosuhteisiin soveltuvat ratkaisut. Suunnitelmassa ei määritellä strategian
toimeenpanosuunnitelmaa käytännön toimista, joilla asetuksen tavoitteet aiotaan saavuttaa. Tämän 
johdosta suunnitelma on puutteellinen ja aiheuttaa epävarmuutta etenkin eloperäisiä maita 
viljelevien viljelijöiden ja metsänomistajien keskuudessa sekä vaikeuttaa pitkän tähtäimen 
suunnittelua ja elinkeinojen kehittämistä. Tulevien toimien oikeudenmukainen ja
oikeakohtainen kohdentuminen sekä ennallistamissuunnitelman toteuttamisen aiheuttamien haittojen ja 
kustannusten korvauksien määrittely on liian tulkinnanvarainen ja avoimia kohtia sisältävä 
kokonaisuus. Luken laatiman, Turvemaiden vettämistoimien vaikutuksia maataloudelle: Kansallisen 
ennallistamissuunnitelman laadintaa tukeva raportti kattaa suppean arvion mahdollisten 
pakkolunastusten vaikutuksista, vaikka nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista ennallistamisasetuksen 
edellyttämien vettämistoimien toteuttamista
pakkolunastuksin. Tältä osin suunnitelmassa ei poissuljeta mahdollisia pakkolunastuksia ja sen 
edellyttämiä lainmuutoksia tulevaisuudessa ja luo siten epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. 
Pakottavaa lainsäädäntöä ei pidä missään tilanteessa ottaa käyttöön, vaan mikäli suunnitelman 
seurannan perusteella todetaan, että vapaaehtoisilla toimenpiteillä ei
saavuteta ennallistamisasetukselle asetettuja pinta-alakohtaisia tai toimenpidekohtaisia 
tavoitteita, tulee tavoitteiden saavuttamiseksi etsiä kannusteita lisärahoituksen avulla.
Raportin mukaan pinta-alavaihtoehdot ja joustojen laajuus vaikuttavat merkittävästi sekä elinkeino- 
että ympäristövaikutuksiin. Vettämistoimien laajuus, joustoalueiden hyödyntäminen ja toimenpiteiden 
kohdentaminen määrittävät, mihin tuotantosuuntiin ja alueille vaikutukset kohdistuvat. Luken 
laatimassa turvemaiden tiekartassa Kainuun maatalouskäytössä olevasta pinta-alasta 30,53 prosenttia 
on turvemaata (ohut- ja
paksuturpeisia) vuoden 2022 peruslohkorekisteritietojen perusteella. Pohjois-Pohjanmaalla 
turvemaiden osuus on hieman korkeampi, 31,27 %. Merkille pantavaa on huomata, että turvepellot ovat 
aktiivisessa viljelykäytössä turvaten elintarviketeollisuuden raaka-aineen saantia ja 
ruoantuotantoa. Raportin mukaan todennäköisimpiä vaikutusten kohteita ovat nautakarjatilat, sillä 
turvepellot sijoittuvat pääosin nautakarjatalouden vahvoille alueille mm. Pohjois-Pohjanmaalle sekä 
Kainuuseen. MTK Pohjois-Suomen alueella Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla maidon- ja 
naudanlihantuotanto vastaa yhteensä 82 prosentista maatalouden arvonlisäverottomasta myyntitulosta. 
Ennallistamissuunnitelma tulee toteuttaa siten, että sillä ei vaaranneta alueen maatalouden 
toimintaedellytyksiä ja yli 300 miljoonan euron
vuosittaista myyntituloa. Vaikuttavuusarviot alueellisesti ja myös seutukunnallisesti sekä 
kuntatasolla on tehtävä huolella ja asetuksen toimeenpanolla ei saa aiheuttaa elinkeinoille haittaa 
eikä heikentää Suomen huoltovarmuutta. Hallituksen hallitusohjelman mukaan Suomi tavoittelee 
elintarvikeviennin kaksinkertaistamista vuoteen 2032 mennessä.
Ennallistamisasetuksen toteuttaminen ei saa vaarantaa tätä tavoitetta.

Ennallistamissuunnitelman toimeenpanossa on tarvetta muuttaa luonnonsuojelulakia. Lainsäädännön 
arviointineuvosto on lausunnossaan 5.5.2026 HE:n esityksestä laiksi luonnonsuojelulain 
muuttamisesta todennut, että esitysluonnoksen nykytilan kuvauksen perusteella saa yleiskäsityksen 
ennallistamisasetuksen tavoitteista ja prosessin
etenemisestä. Esityksen tavoitteet on kuvattu selkeästi. Arviointineuvosto on kuitenkin katsonut, 
että esitysluonnoksessa on olennaisia puutteita ja esitysluonnosta tulisi korjata neuvoston 
lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista, koska siinä ei
kuvata esimerkiksi millaisiin metsiin, sisävesiin ja turvemaihin ennallistaminen mahdollisesti 
kohdistuisi ja miten nämä kohteet jakautuisivat maantieteellisesti, mitä hyötyjä
ennallistamisella erityisesti tavoitellaan ja mitä konkreettisia toimenpiteitä tehdään, mitkä ovat 
ennallistamisasetuksen täytäntöönpanon kustannukset julkiselle taloudelle, miten 
ennallistamistoimenpiteitä rahoitettaisiin ja miten suuri osuus tästä tulisi valtion ja kuntien 
katettavaksi, millaisia luonnon tilaa parantavia toimia Suomessa on jo tehty ja millaiseen luontoon 
ennallistamisasetuksen toimenpiteet erityisesti kohdistuisivat, miten kansallista liikkumavaraa on 
mahdollisesti tarkoitus käyttää ennallistamisasetuksen toimeenpanossa sekä mitkä ovat 
ennallistamisasetuksen täytäntöönpanon alueelliset vaikutukset ja voiko
toimenpiteillä olla alueellisia vaikutuksia esimerkiksi eri elinkeinojen harjoittamiseen. MTK 
Pohjois-Suomi vaatii, että Lainsäädännön arviointineuvoston lausunnossaan esittämiin
kysymyksiin on saatava vastaukset ja on esitettävä korjaavat toimenpide-esitykset ennen kansallisen 
ennallistamissuunnitelman hyväksymistä.
Ennallistamissuunnitelman pohjana tulee olla luotettavat arviot eri luontotyyppien nykytilasta. 
Euroopan Unionin esiselvityksessä ennallistamislakialoitteen vaikutuksista Suomessa, Luonnonvara- 
ja biotalouden tutkimus 23/2022, luontotyyppien pinta-alasta huomattavan osan on raportoitu olevan 
tuntemattomassa tilassa. Tätä työtä varten oletettiin, että tuntemattomasta pinta-alasta puolet on 
heikentynyttä, jolloin
kokonaisennallistamistarpeesta tuntemattomassa tilassa on 550 000 ha. MTK Pohjois-Suomen mielestä 
ennallistamissuunnitelman kansallista toteuttamista ei voida perustaa olettamuksien ja arvioiden 
varaan, vaan tuntemattomassa tilassa raportoitujen luontotyyppien todellinen kunto ja pinta-alat 
tulee selvittää jatkotyössä aivan kuten
esiselvityksessä todetaan. Myöskään luontotyyppien heikentyneen pinta-alan jakautumisesta 
suojelualueille, valtion metsätalousalueille tai yksityismaille ei ollut saatavilla kunnollista
tietoa.
MTK Pohjois-Suomi edellyttää, että heikentämättömyysvelvoitteen kautta ei saada muokata muuta 
lainsäädäntöä siten, että se mitenkään heikentää maa- ja metsätalouden
liiketoiminnan harjoittamista harmaana suojeluna. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikista 
lainsäädäntömuutoksista on tehtävä laajat taloudelliset vaikutusarvioinnit ja kaikki taloudellinen 
menetys on korvattava maa- ja metsätaloudelle.
MTK Pohjois-Suomi ry:n puolesta
Jari Ahlholm, kenttäpäällikkö, MTK Pohjois-Suomi ry