Takaisin MTK Pohjois-Suomen lausunto sähkölinjoja koskevien korvausperusteiden uudistamista koskevasta selvityksestä

Lausunto

MTK Pohjois-Suomen lausunto sähkölinjoja koskevien korvausperusteiden uudistamista koskevasta selvityksestä

20.11.2026

Lausunto sähkölinjoja koskevien korvausperusteiden uudistamista koskevasta selvityksestä
MTK Pohjois-Suomi kiittää mahdollisuudesta lausua otsikon mukaisesta aiheesta.
MTK Pohjois-Suomi pitää selvitystä tärkeänä ja katsoo, että sähkölinjojen lunastuskorvausten kehittämistä tulee jatkaa myös vuonna 2025 voimaan tulleen lunastuslain uudistuksen jälkeen. Sähköverkkojen merkitys Suomen sähköjärjestelmän, huoltovarmuuden ja vihreän siirtymän toteuttamisessa kasvaa jatkuvasti. Samanaikaisesti voimajohtojen, siirtolinjojen ja niitä tukevien infrastruktuurihankkeiden vaikutukset kohdistuvat merkittävästi yksityisiin maanomistajiin.
Lunastuksesta syntyvää hyötyä tulee huomioida nykyistä paremmin
MTK Pohjois-Suomen näkemyksen mukaan nykyinen korvausjärjestelmä ei kaikilta osin huomioi sitä taloudellista hyötyä, jota sähkölinjahankkeet tuottavat hankkeiden toteuttajille ja niiden omistajille.
Pakkolunastus merkitsee maanomistajalle pysyvää käyttörajoitusta, joka voi ulottua useiden sukupolvien ajalle. Erityisesti Pohjois-Suomessa sähkölinjat sijoittuvat laajoille metsä- ja maatalousalueille, joilla maanomistajat kantavat hankkeiden paikalliset vaikutukset samalla kun hankkeiden taloudelliset hyödyt realisoituvat pääosin muualla.
MTK Pohjois-Suomi katsoo, että lunastajalle syntyvän taloudellisen hyödyn huomioiminen korvausjärjestelmässä olisi perusteltua sekä oikeudenmukaisuuden että yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden näkökulmasta.
Korvausmallin tulee olla ennakoitava ja hallinnollisesti selkeä
Mahdollisen hyödynjakomallin on oltava:
• läpinäkyvä,
• ennakoitava,
• valtakunnallisesti yhdenmukainen,
• helposti sovellettava lunastustoimituksissa.
Korvausjärjestelmä ei saa johtaa pitkiin ja kalliisiin korvausriitoihin tai lisätä lunastustoimitusten epävarmuutta. MTK Pohjois-Suomi pitää tarkoituksenmukaisempana mallia, jossa hyödyn huomioiminen perustuu lainsäädännössä määriteltyihin korvauskriteereihin tai korvauskertoimiin, kuin tapauskohtaisesti arvioitavaan hankekohtaiseen voitonjakoon.
Pohjois-Suomen erityispiirteet huomioitava
Pohjois-Suomi on vihreän siirtymän investointien keskeinen alue. Alueelle suunnitellaan ja toteutetaan merkittäviä tuuli-, vety-, kaivos- ja teollisuushankkeita, jotka edellyttävät huomattavia sähköverkon vahvistamisia ja uusia voimajohtoyhteyksiä.
Näiden hankkeiden aiheuttama maankäyttöpaine kohdistuu erityisesti yksityisten maanomistajien omistamille metsä- ja maatalousalueille.
MTK Pohjois-Suomi katsoo, että:
• maanomistajien asemaa on edelleen vahvistettava,
• voimajohtokäytävien aiheuttamat pysyvät käyttörajoitukset tulee korvata täysimääräisesti,
• korvausjärjestelmän tulee tunnistaa myös tulevaisuuden maankäyttömahdollisuuksien menetykset,
• sähköverkkoinvestointien hyväksyttävyyden parantaminen edellyttää maanomistajien kokemaa oikeudenmukaista kohtelua.
Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on vihreän siirtymän edellytys
MTK Pohjois-Suomi korostaa, että vihreän siirtymän investoinnit voidaan toteuttaa kestävällä tavalla vain, mikäli maanomistajien luottamus korvausjärjestelmään säilyy.
Kun yhteiskunta hyödyntää yksityistä omaisuutta yleiseen tarpeeseen, tulee korvausten heijastaa paitsi menetettyä omaisuutta myös niitä hyötyjä, joita hankkeesta syntyy lunastajalle ja koko yhteiskunnalle. Tämä vahvistaa hankkeiden hyväksyttävyyttä, vähentää ristiriitoja ja tukee investointien toteutumista.
Hyödyn huomioon ottaminen tulee toteuttaa jatkuvana hyötyjakomallina
MTK Pohjois-Suomi katsoo, että sähkölinjahankkeiden tuottamaa taloudellista hyötyä tulee jakaa nykyistä oikeudenmukaisemmin myös maanomistajille. Pelkkä kertaluonteinen lunastuskorvaus ei vastaa sitä tosiasiaa, että voimajohtoalueeseen kohdistuvat käyttörajoitukset ovat pysyviä ja sähköverkkoyhtiö hyödyntää johtoaluetta liiketoiminnassaan koko verkon käyttöiän ajan.
MTK Pohjois-Suomi kannattaa MTK:n esittämää 5 prosentin hyödynjakomallia. Mallissa verkkoyhtiö maksaisi vuosittain johtoalueen maanomistajille 5 prosenttia asiakkaiden maksamista sähkönsiirto- ja sähkönjakelumaksuista. Korvaus kohdennettaisiin maanomistajille johtoalueen pinta-alan suhteessa. Korvaus koskisi koko johtoaluetta, johon kuuluvat johtoaukea sekä sen molemmin puolin sijaitsevat reunavyöhykkeet, joilla puuston käyttöä rajoitetaan.
MTK Pohjois-Suomi pitää mallin vahvuuksina sitä, että:
• se kytkee maanomistajan korvauksen suoraan hankkeen tuottamaan taloudelliseen hyötyyn;
• se kohtelee maanomistajia valtakunnallisesti yhdenvertaisesti;
• se on hallinnollisesti selkeä toteuttaa osana Energiaviraston verkkovalvontamallia;
• se ei vaaranna verkkoyhtiöiden investointikykyä, koska korvaus olisi valvontamallin mukainen läpikulkuerä;
• se vahvistaisi sähköverkkohankkeiden hyväksyttävyyttä maanomistajien näkökulmasta.
MTK Pohjois-Suomi korostaa, että 5 prosentin hyötyjakokorvaus tulee toteuttaa nykyisten lunastuskorvausten lisäksi, ei niitä korvaavana järjestelynä. Lunastuskorvauksen tarkoituksena on korvata omaisuuden menetys ja käyttörajoitukset, kun taas hyötyjakomallin tarkoituksena on jakaa osa hankkeen tuottamasta pitkäaikaisesta taloudellisesta hyödystä niille maanomistajille, joiden omaisuuteen sähkönsiirtoverkko perustuu.
Yhteenveto
MTK Pohjois-Suomi:
1. suhtautuu myönteisesti sähkölinjahankkeiden taloudellisen hyödyn huomioon ottamisen jatkovalmisteluun,
2. katsoo, että maanomistajien osuutta sähkölinjahankkeiden tuottamasta arvosta tulee kasvattaa,
3. edellyttää korvausjärjestelmältä selkeyttä, ennakoitavuutta ja valtakunnallista yhdenmukaisuutta,
4. korostaa Pohjois-Suomen erityisasemaa vihreän siirtymän investointialueena,
5. pitää maanomistajien oikeudenmukaista kohtelua sähköverkkoinvestointien hyväksyttävyyden edellytyksenä.
6. MTK Pohjois-Suomi kannattaa MTK:n esittämää 5 prosentin hyötyjakomallia, jossa sähköverkkoyhtiöiden siirtomaksuista tilitetään vuosittain 5 prosenttia johtoalueiden maanomistajille lunastuskorvausten lisäksi.