Kunnissa päätetään konkreettisista arjen asioista ja kukapa muu olisi parempi arjen asiantuntija kuin maasta toimeentulonsa ammentava kuntalainen. Marttila pitää äänestämistä oikeutena ja kansalaisvelvollisuutena. 

– Vain äänestämällä voi vaikuttaa siihen, millaisilla arvoilla ja valinnoilla päätöksiä tehdään ja mihin suuntaan kotikuntaa kehitetään. Ja olennaisin kysymys on, pidetäänkö veroeurot kotimaassa ja –kunnassa hyödyttämässä paikallistaloutta vai annetaanko niiden lentää muualle, sanoo Marttila. 

Ääni maalle on ääni maaseudun tulevaisuudelle

Kunnissa päätettävät asiat ovat lähellä maaseudun ihmisten arkea. Muun muassa lähipalveluiden saatavuus, palvelujen digitalisointi, matkailun edistäminen, biopolttoaineiden hyödyntäminen ja kuntien rooli vastuullisena metsänomistajana ovat tärkeitä elementtejä. 

–  Kunnanvaltuustossa päätetään juuri niistä asioista, jotka kulkevat meidän jokapäiväisessä elämässä mukana ja joiden olemassaoloa emme välttämättä edes huomaa, mutta jotka eivät synny tai toimi itsestään. 

Korona on avannut aivan uusia mahdollisuuksia erityisesti maaseudulle. Etätöiden lisääntyminen, monipaikkaisuus ja huoltovarmuuden korostuminen ovat piirtyneet kaupunkilaisten mieliin. Yhä useampi suomalainen on yhtä aikaa maaseudun ja kaupungin asukas. 

– Jos monipaikkaisuus halutaan hyödyntää, nopeiden verkkoyhteyksien saatavuus, kunnossa olevat väylät sekä riittävät julkiset yhteydet ovat niitä elementtejä, jotka kunnissa pitää olla kunnossa, sanoo Marttila. 

Kuntien hankinnat kuntoon

Ihan ensimmäiseksi Marttila patistaisi valtuutetut kuntien hankintastrategian kimppuun ja laatimaan kriteeristö, joka huomioi kunnan mahdollisuudet tukea paikallista yritystoimintaa. Mistään pikkusummista ei ole kyse. Julkiset keittiöt tarjoilevat vuosittain lähes 400 miljoonaa ruoka-annosta, suurin osa näistä kunnissa. 

– Kuntiin tarvitaan aito tahtotila kotimaisen tai lähiruoan hankkimiseen. Lisäksi tarvitaan rutkasti hankintaosaamista ja hankintaan osallistuvien aitoa yhteistyötä.

Marttilan mielestä puurakentamisen mahdollisuuksiin pitäisi tarttua ja edistää niitä maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa. 

MTK esittää, että kunnat edellyttävät vähintään 50 prosentin puupohjaisuutta rakennusmateriaaleihin. Puun myynnistä kertyvät verot MTK tulouttaisi täysimääräisesti metsän sijaintikuntaan, jossa hakkuiden jäljetkin näkyvät. 

Maankäytön pitää olla reilua

Kunnilla ja kuntapäättäjillä on paljon valtaa alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisen luvituksessa. Maankäytössä tehtävillä ratkaisuilla päättäjät vaikuttavat suoraan kunnan elinvoimaan ja hyvään elinympäristöön sekä kestävään kehitykseen. 

– Pakkolunastuksen pitää olla aina se ihan viimeinen vaihtoehto maanhankintaan, sanoo Marttila. 

Marttila patistaa kaikkia vaaliuurnille

– Vain äänestämällä voit vaikuttaa siihen, millaisilla arvoilla ja valinnoilla päätöksiä tehdään ja kenen ehdoilla sekä mihin suuntaan sinun kotikuntaasi kehitetään. 

Juha Marttila

I puheenjohtaja

(yhteydenotto- ja tapaamispyynnöt ks. johdon assistentti Mirja Perttu)

+35820 413 2340

+35850 341 3167

Tiina Perho

johdon erityisavustaja

johtoryhmän ja johtokunnan sihteeri

+358 20 413 2334

+358 50 074 1532

Kaija Stormbom

viestinnän asiantuntija

maatalous, elinkeinopolitiikka, maaseutuyrittäjyys, elintarvikkeet ja suomalainen ruoka

+358 20 413 2385

+358 40 848 9559