Takaisin Suomen edustajat pohjoismaisessa EMBLA-ruokakilpailussa

Artikkeli – Maatalous ja suomalainen ruoka

Suomen edustajat pohjoismaisessa EMBLA-ruokakilpailussa

15.12.2021

Suomen ehdokkaat pohjoismaiseen Embla-ruokakilpailuun valittiin 70 kilpailijan joukosta. Kaikkiaan Pohjoismaista ilmoittautui kilpailuun 370 hakijaa. Voidaankin sanoa, että Embla on pohjoismaisen ruuan juhlaa. Sarjoja on kaikkiaan seitsemän.Emblan loppukilpailu käydään 11.3.2022 Oslossa.

Suomen edustajat kilpailusarjoissa ovat:  

Food Artisan: Herkkujuustola 

Herkkujuustolan sveitsiläinen juustomestari Peter Dörig muutti Suomeen 90-luvun puolivälissä ja toi tullessaan suvun juustonvalmistuksen perinteet ja rakkauden jaloihin juustoihin. Peter varttui perinteisessä kyläjuustolassa, jossa isä teki Appenzellerjuustoa. 
Herkkujuustola on yhdistelmä sveitsiläistä juuston¬valmistus¬perinnettä ja puhtaita suomalaisia raaka-aineita. Juustoperheeseen kuuluvat muun muassa Vilho, Hilma, SavuHilma, Heidi, Väinö, Metsuri ja PunaHeidi. Lisäksi Herkkujuustola tuottaa aitoa kirnuvoita ja lähijogurttia. Herkkujuustolan katon alle kiteytyy juustoalan paras osaaminen. 

Food Entrepreneur: Ville Haapasalo/ Haapasalon Hatsapuri

Haapasalon Hatsapuri on Puumalasta kotoisin oleva Hatsapureja ja Hatsapurilloja valmistava ja myyvä yritys, jonka Ville Haapasalo perusti kesällä 2020. 

Food communicator: Satokausikalenteri

Satokausikalenteri on vuonna 2011 kehitetty konsepti, joka perehdyttää ihmisiä syömään eri sesonkien mukaisia vihanneksia ja hedelmiä. Satokausi-tuotteisiin kuuluu esimerkiksi vuosittain ilmestyvä kalenteri. Satokausi-brändiin liittyy myös sosiaalisessa mediassa toimiva yhteisö.

Food Producer: Voimapapu

Jokaisen sukupolven tavoitteena on ollut kehittää tilanpitoa tai viljelyä ajan hengessä.
Martin ja Emilia Klinckowström ostivat Karviaisten tilan 1914 ja muuttivat Angelniemelle mukanaan pojat Arthur ja Olof. Martin oli kotoisin Vihdin Hiiskulasta ja Emilia Kemiön Mjösundista. Angelniemi valikoitui kotipaikaksi Emilian suvun asuessa lähialueilla ja Salon seudun peltojen hyvien kasvuolosuhteiden takia. Karviaisten tila on vanha rälssitila, paikallisten suussa joskus kartanoksikin nimetty. 

Karviaisten tila on erikoistunut härkäpavun viljelyyn. Tilalla on omat myllyt, joissa hyödynnämme koko härkäpavun. Kaikki tuotteemme pakataan paikan päällä Karviaisten tilalla: jauhetut härkäpavut, jauhot ja luonnolliset, kokonaiset härkäpavut. Tila tuottaa myös itse paahdettuja härkäpapuja. Tuotekehitystyö on  jatkuva prosessi.

Brändi on Voima-Papu. Tuotteet sisältävät 28 % proteiinia ja 13,6 % kuitua. Ne ovat myös tutkitusti gluteenittomia.

Food Destination: ERG European Region of Gastronomy Kuopio

Kuopion alue ja Pohjois-Savon maakunta on saanut ensimmäisenä alueena Suomessa European Region of Gastronomy -tunnustuksen vuosille 2020-21, jota voidaan verrata kulttuuripääkaupunki -titteliin. ERG-tunnustus kehittää myös monipuolisesti kulttuurin ohella gastronomian sekä ruoan ympärille kietoutuvia tapahtumia, ruokamatkailua, maataloutta, koulutusta ja yrittäjyyttä sekä painottaa vastuullisuutta. 

ERG-kokonaisuus on toteutunut Itä-Suomen ProAgrian & Maa- ja kotitalousnaisten, Kuopion kaupungin, SavoGrown sekä Savonia AMK:n hankeyhteistyönä. Mukana kehitystyössä on yli 80 yritystä, tapahtuma¬toimijaa, oppilaitosta ja kehittämisorganisaatiota koko maakunnan alueelta. Tunnustuksen myöntää IGCAT, joka on eurooppalaisten alueiden yhteistyöverkosto, ja se edistää monialaista yhteistyötä ruokakulttuurin, matkailun, kaupunkikulttuurin ja taiteen alueilla.

Matkailijalle Pohjois-Savon aarreaitta tarjoaa aitoa savolaista gastronomiaa, uudenlaisia elämyksiä ja ruoan ympärille kietoutuvia monipuolisia tapahtumia. Juhlavuosien kantava teema on foraging – elämä luonnon rytmin mukaan. Puhdas luonto ja lähiruoka lautasella: herkullinen horta, makea kesä, satokauden maut ja ensiluokkaiset luonnonantimet. ERG-tunnus viestii paikallisista ja aidoista, vastuullisesti tuotetuista tuotteista sekä palveluista. Pöytä on katettu www.tastesavo.fi 

Food for Children and Youth: Kokkaa kotimaista -kampanja, MTK ja MSL

Miltä suomalainen ruoka maistuu?  

MTK ja Maaseudun Sivistysliitto ovat tehneet käytännönläheisen Kokkaa kotimaista -ruokakasvatusmallin kahdeksasluokkalaisille nuorille. Mallin tavoitteena on kertoa suomalaisesta alkutuotannosta herkullisella ja konkreettisella tavalla. Sen avulla pääsee itse kokkaamaan ja tutustumaan suomalaiseen rikkaaseen ruokakulttuuriin. Paikallisten MTK-yhdistysten jäseninä olevat ruuantuottajat toimittavat herkulliset ruokakorit oppilaiden käyttöön, ja samalla nuoret pääsevät tapaamaan myös ruuantuottajia. Opetusmateriaali on kouluille maksutonta.

Nuoria kuluttajia kiinnostaa yhä enemmän, mitä he syövät sekä miten ja missä ruoka on tuotettu. Keskustelun keskiössä ovat terveellinen ruokavalio, ruuan vastuullisuus ja ympäristökysymykset. Kokkaa kotimaista -kampanja haluaa innostaa nuoria ruuanlaittoon, koska yhdessä kokatun ja nautitun aterian voima on vaikuttava. 

Kokkaa kotimaista -ruokakasvatusmalli on tehty kotitalousopettajille helpoksi toteuttaa. Ruokakorissa suositaan kotimaisia raaka-aineita ja lähiruokaa. Suomenkielinen materiaali on vapaasti katsottavissa täällä: https://moodle.msl.fi/course/view.php?id=25 
Food for many: Mikaelskolan / Steinerpedagogikens vänner i Västnyland rf.

Steinerpedagogikens Vänner i Västnyland SPV rf.

SPV on Mikaelskolan Waldorf -koulua ja Rosengården Waldorf -päiväkotia ylläpitävä organisaatio Tammisaaressa. Koululla on oma keittiö, jossa tarjoillaan 180 annosta päivässä. Koulu ja päiväkoti ottivat ensimmäisenä Suomessa käyttöön Diet for a Green Planet -periaatteet. Periaatteina ovat lihan vähentäminen, paikallisesti tuotettujen ja kausiluonteisten ekologisten tuotteiden käyttö sekä ruokahävikin vähentäminen. Tavoitteena on opettaa opiskelijat syömään kestävästi tuotettua ja terveellistä ruokaa.

Ohjelma vaatii panosta keittiön henkilökunnalta, opettajilta ja vanhemmilta. Joka syksy perheet toimittavat hedelmiä ja marjoja keittiöön koko lukuvuodeksi. Kaikki tuotteet ovat mahdollisimman paikallisesti tuotettuja, ja lihaa tarjoillaan kerran viikossa. Koulun opetussuunnitelmassa otetaan jokainen oppilas mukaan eri tavoin: alemmilla luokilla perehdytään viljelyvuoteen käytännönläheisesti, kun taas vanhemmat osallistuvat aterioiden suunnitteluun koulun keittiön kanssa.

Ohjelma on osoittanut, että on mahdollista tarjota kestäviä aterioita päivittäin, ja samalla kasvattaa onnellisia, terveitä lapsia. 


Heidi Siivonen

ruokamarkkina-asiantuntija

kuluttajatyö

+358 20 413 2925

+358 40 568 8802

Kaija Stormbom

viestinnän asiantuntija

maatalous, elinkeinopolitiikka, maaseutuyrittäjyys, elintarvikkeet ja suomalainen ruoka

+358 20 413 2385

+358 40 848 9559