Komission ehdotuksella erittäin merkittäviä vaikutuksia

Komissio julkaisi luonnon ennallistamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen ja siihen liittyvän vaikutustenarvioinnin kesäkuussa 2022. Lainsäädäntöehdotuksen tausta on EU:n biodiversiteettistrategiassa. Ehdotus käynnisti EU:ssa lainsäädäntöprosessin, johon osallistuvat parlamentti ja neuvosto.

Komissio ehdottaa EU-asetusta, jota sovellettaisiin jäsenmaissa automaattisesti sellaisenaan heti sen tultua voimaan. Tavoitteena on ennallistamisen kautta edesauttaa luonnon monimuotoisuuden elpymistä sekä ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastomuutokseen sopeutumista. Ennallistamistoimien piirissä tulisi olla vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja meripinta-alasta vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamista tarvitsevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.

Yleisen ennallistamistavoitteen lisäksi sääntelyn pääosia olisivat elinympäristökohtaiset ennallistamistavoitteet ja menettely kansallisten ennallistamissuunnitelmien laadintaan. Ennallistamista vaadittaisiin myös sellaisilla alueilla, joihin ei nykyisin kohdistu luonnonsuojeluoikeudellista EU-sääntelyä. Tavanomaisessa maa- ja metsätalouskäytössä olevilla alueilla olisi saatava aikaan useiden indikaattoreiden (esim. perhoset, linnut, lahopuu, eri-ikäisrakenteisten metsien osuus) myönteistä kehitystä kansallisella tasolla mitattuna. Lisäksi vaadittaisiin maatalouden käytössä olevien turvemaiden ennallistamista ja vettämistä.

Komission tekemät vaikutustenarvioinnit ovat monelta osin puutteellisia, mutta niiden mukaan Suomelle aiheutuvat kustannukset olisivat vuosittain yli 0,9 miljardia euroa. Jäsenmaiden joukossa Suomen osuus olisi euromääräisesti kolmanneksi suurin sekä BKT:hen ja kansalaisten määrään suhteutettuna suurin. Maa- ja metsätalouteen kohdistuvien vaikutusten kannalta huomionarvoista on se, että ennallistamistoimien piiriin kuuluvilla alueilla nykyistä toimintaa ei voitaisi joko jatkaa lainkaan tai toimintaa olisi ainakin muutettava.

MTK:n viestin kärkinä maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset ja metsäasioiden kansallinen päätösvalta

MTK pitää ennallistamista ja muuta luonnon tilan parantamista tarpeellisena, mutta komission ehdottama EU-asetus on väärä tapa edistää asiaa. Ehdotuksessa on unohdettu maa- ja metsätalouden ratkaiseva merkitys yhteiskunnalle, eri tavoitteiden tasapaino sekä taloudellinen realismi. Ehdotuksen isoimpia ongelmakohtia ovat kansallisen liikkumavaran vähyys, epäreilu taakanjako, maanomistajien oikeuksien sivuuttaminen sekä pyrkimys komission vallan lisäämiseen. Metsäasioissa Suomen on puolustettava tinkimättömästi kansallista päätösvaltaa, minkä vuoksi indikaattoreihin liittyviä vaatimuksia ei pidä hyväksyä.

Suomen otettava vahvasti kriittinen kanta

Valtioneuvosto päätti kannastaan syyskuussa 2022. Asiaa käsitellään parhaillaan eduskunnassa, joka lopulta päättää Suomen suhtautumisen komission ehdotukseen. Vaikka valtioneuvoston kantaan sisältyy useita kriittisiä huomioita, kannanotot ovat asian merkitykseen ja esimerkiksi Ruotsin valitsemaan linjaan verrattuna liian pehmeitä. Suomen on siis otettava asiaan selvästi tiukempi kanta sekä yleisesti että yksityiskohtien tasolla. Julkisen keskustelun perusteella MTK on toiveikas sen suhteen, että eduskunta terävöittää Suomen otetta. Eduskunta saanee asian käsiteltyä lähiviikkojen aikana.

Kotimaassa MTK on tehnyt asiassa erittäin aktiivista vaikuttamistyötä siitä lähtien, kun ensimmäiset tiedot asetusehdotuksen sisällöstä vuotivat julkisuuteen alkuvuonna 2022. MTK on vaatinut hallitukselta vahvaa Suomen etujen puolustamista ja yhtenäistä linjaa EU-vaikuttamisessa. Järjestö on nostanut esiin ehdotuksen lukuisia ongelmakohtia ja pyrkinyt lisäämään ymmärrystä ehdotuksen vaikutuksista. MTK on myös korostanut tarvetta laatia kansallisia vaikutustenarviointeja, joissa huomioidaan eri EU-prosessien yhteisvaikutukset.

EU-tason kamppailut käynnistymässä

Komission ehdottama lainsäädäntö tulee hyväksytyksi, mikäli parlamentti ja neuvosto pääsevät asiasta yhteisymmärrykseen. Lainsäädäntöprosessi kestänee vähintään loppuvuoteen 2023 saakka – ja luultavasti pidempäänkin. Parlamentissa asiaa käsitellään ensin valiokunnissa ja lopulta täysistunnossa, jonka on ennakoitu ajoittuvan aikaisintaan kesälle 2023. Neuvostossa asiaa koskeva ensimmäinen jäsenmaiden ympäristöministerien kesken käytävä keskustelu on aikataulutettu joulukuulle 2022.

EU-tasolla MTK:n edunvalvonta on ollut käynnissä jo kauan ennen ehdotuksen julkaisua, sillä järjestö on pyrkinyt vaikuttamaan komissioon ja ehdotuksen sisältöön monin tavoin. Ehdotuksen julkaisun jälkeen toiminnan painopistettä on siirretty parlamentin ja neuvoston puolelle, sillä ne lopulta ratkaisevat, minkä sisältöisenä lainsäädäntö mahdollisesti hyväksytään. Vaikuttamisen työkaluja ovat esimerkiksi tapaamiset keskeisten europarlamentaarikkojen kanssa sekä EU-tasoisten järjestöjen eli Copa-Cogecan ja CEPF:n kanssa tehtävä yhteistyö.

Anna-Rosa Asikainen

juristi, luonnonsuojelu

luonnonsuojelun lakiasiat

+358 20 413 2454

+358 40 920 9858