Komissio ehdottaa EU-asetusta, jonka yleisenä tavoitteena on saada ennallistamistoimien piiriin vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja meripinta-alasta vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamista tarvitsevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi ehdotus sisältää elinympäristökohtaisia ennallistamistavoitteita ja menettelyn kansallisten ennallistamissuunnitelmien laadintaan. Toimenpiteet kohdistuisivat luonto- ja lintudirektiivien tarkoittamien luontotyyppien ja lajien lisäksi myös alueisiin, joihin ei nykyisin kohdistu luonnonsuojeluoikeudellista EU-sääntelyä. Tavanomaisessa maa- ja metsätalouskäytössä olevilla alueilla olisi saatava aikaan useiden indikaattoreiden myönteistä kehitystä kansallisella tasolla mitattuna. Lisäksi vaadittaisiin maatalouden käytössä olevien turvemaiden ennallistamista ja vettämistä. Komission mukaan Suomelle aiheutuvat kustannukset olisivat vuosittain yli 0,9 miljardia euroa. Jäsenmaiden joukossa Suomen osuus olisi euromääräisesti kolmanneksi suurin sekä BKT:hen ja asukaslukuun suhteutettuna suurin.  

MTK pitää ennallistamista ja muuta luonnon tilan parantamista tarpeellisena. Komission ehdottama asetus on kuitenkin monella tavalla ongelmallinen. Jotta EU-tasoinen lainsäädäntö voisi lopulta olla hyväksyttävissä, monen asian on muututtava. Kannattavan maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset sekä eri tavoitteiden yhteensovittaminen on huomioitava paremmin, toimenpiteet on voitava kohdentaa vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla tavalla jäsenmaiden omien päätösten mukaisesti sekä metsäasioita koskeva kansallinen päätösvalta on säilytettävä. Lainsäädäntöprosessin aikana on siis puututtava lukuisiin epäkohtiin, joista merkittävimpiä ovat kansallisen liikkumavaran vähyys, epätasaisesti jakautuvat taloudelliset vaikutukset, maanomistajien oikeuksien sivuuttaminen, pyrkimys komission vallan lisäämiseen sekä vaikutustenarvioinnin puutteet.  

Kotimaassa Suomen kantaa käsitellään parhaillaan eduskunnassa, ja suuren valiokunnan odotetaan ratkaisevan asian marraskuun aikana. MTK on vaatinut, että Suomi ottaa asetukseen vahvasti kriittisen kannan sekä yleisesti että yksityiskohtien tasolla, koska ehdotettua asetusta ei nykymuodossaan voi kannattaa. Suomen on oltava neuvostossa aktiivinen ja haettava samanmielisiä kumppaneita. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että Suomen EU-vaikuttamisessa linja on yhtenäinen. MTK on myös korostanut tarvetta laatia kansallisia vaikutustenarviointeja, joissa huomioidaan eri EU-prosessien yhteisvaikutukset. 

Anna-Rosa Asikainen

juristi, luonnonsuojelu

luonnonsuojelun lakiasiat

+358 20 413 2454

+358 40 920 9858