Anna Johanssonin tarina tarjosi erinomaisen pohjan keskustelulle, sillä Anna työskenteli aikaisemmin sairaanhoitajana, kunnes siirtyi maanviljelijäksi sukutilalleen. Tämä antoi hänelle ainutlaatuisen näkökulman maatalouteen ja siihen liittyvään byrokratiaan.

Johanssonin mukaan tulevaisuuden haasteet Suomessa liittyvät muun muassa taloudelliseen epävarmuuteen, työvoiman saatavuuteen ja sään ääri-ilmiöihin. Lisäksi maatalouteen kohdistuvat monimutkaiset vaatimukset ja viranomaisten säätely vaikeuttavat toimintaa. Myös Suomen pohjoinen sijainti tuo omat haasteensa. Johanssonin mielestä tuottajilla pitää olla mahdollisuus tehokkaaseen tuotantoon ja joustavuuteen harjoittaa maataloutta luonnon ehdoilla. 

Keskustelun aikana nuoret viljelijät ilmaisivat huolensa liiallisesta byrokratiasta, joka on heidän mielestään kasvamassa jatkuvasti. Heidän mukaansa tämä luo haasteita maatalouden houkuttelevuudelle, joka näkyy maanviljelijöiden ikääntymisenä. Lisäksi nuoret viljelijät huomauttivat, että maataloudessa tarvitaan enemmän joustavuutta, jotta toimet voitaisiin ajoittaa luonnon eikä kalenterin ehdoilla. He painottivat myös tarvetta huomioida jäsenmaiden erilaiset ilmasto-olosuhteet ja tarpeet maatalouspolitiikassa.
 

Vasemmalta Susanna Valtonen, Vikke Schildt, Catherine Geslain-Lanéelle, Anna Johansson ja Samuel Jussila.

Erikoiskasvinviljelyyn, kuten kuminaan, suuntautunut Samuel Jussila muistutti, että ympäristökunnianhimon on kuljettava käsi kädessä ruokaturvan ja kotimaisen tuotannon turvaamisen kanssa. Suomessa halutaan olla edelläkävijöitä, eikä maatalouspolitiikan tulisi rankaista tämän tavoitteen tavoittelusta. Esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvissä säännöksissä tulisi hänen mukaansa olla realistisuutta, jotta suorakylvö ja laadukas siementuotanto olisivat mahdollisia myös tulevaisuudessa. 

Geslain-Lanéelle piti tärkeänä sitä, että ruokaturvasta ja omavaraisuudesta keskustellaan. Hän toivotti tervetulleeksi uudet ideat siitä, miten EU:n yhteinen maatalouspolitiikka voisi paremmin vastata näihin tavoitteisiin.

Nuoret viljelijät peräänkuuluttivat myös joustavuutta. Heidän mukaansa maataloudessa tulisi toimia luonnon eikä kalenterin ehdoilla, jolloin eri toimenpiteet tulisi suorittaa silloin, kun ne voidaan tehdä, eikä ennalta määrättyjen päivämäärien mukaan. Tätä samaa joustavuutta tulisi myös soveltaa jäsenmaiden välillä: Suomen ilmasto-olosuhteet ja maantieteellinen sijainti sanelevat, että samat toimenpiteet eivät tuota samanlaisia tuloksia eri ympäristöissä. Joskus yhden ratkaisun malli saattaa johtaa päinvastaisiin lopputuloksiin kuin mitä oli tarkoitus saavuttaa.

Geslain-Lanéelle ja muut osallistujat olivat vaikuttuneita avoimesta ja rakentavasta keskustelusta. Muuttunut toimintaympäristö, kuten Ukrainan sota, haasteellinen maailmantalous ja yleinen epävarmuus tulevasta luovat hänen mukaansa painetta eurooppalaiselle maatalouspolitiikalle. Geslain-Lanéelle kuitenkin näkee vahvan eurooppalaisen maatalouden tarjoavan ratkaisuja ongelmiimme sekä EU-tasolla että yksittäisissä jäsenmaissa.

Tämä vierailu tarjosi arvokkaan tilaisuuden keskustella maatalouspolitiikan tulevaisuudesta ja kuulla nuorten viljelijöiden ääni alan kehittämisessä.