Kampanjassa viestittiin siitä, että hyvä työ tiloillamme mahdollistaa laadukkaan ja turvallisen ruuan suomalaisten lautasille nyt ja jatkossakin. Kampanjointi suunnattiin 25-50 -vuotiaille kaupungeissa asuville perheellisille naisille.

Kampanja pyöri sosiaalisessa mediassa ja muissa digikanavissa viisi viikkoa huhtikuun puolivälistä lähtien. Sen keskiössä ovat tarkasti suunnittelut ja toteutetut videot, joissa havainnollistetaan, miten eläinten hyvinvointi heijastuu kaupunkilaisperheen aamiaispöytään. Lisäksi kampanjassa hyödynnetään muun muassa maatiloilta otettuja kuvia. 

Mainosmateriaaleista ohjattiin kampanjan pääsivulle, osoitteeseen mtk.fi/eläintenhyvinvointi, josta löytyy aiheeseen liittyviä faktoja niin lihan- kuin maidontuotannonkin näkökulmasta. Lisäksi sivustolta löytyy mielenkiintoiset tarinat Pelto-Mattilan maitotilalta sekä Heikolan sikatilalta. 
 

Kampanja tavoitti kohderyhmänsä
 

Kampanja saavutti tavoitteensa tehokkaasti, sillä yli 400 000 kohderyhmään kuulunutta henkilöä näki kampanjamateriaaleja somekanavien, You Tuben, suoratoistopalveluiden, MTV Katsomon sekä Smat Clip -mainosverkoston kautta yhteensä 5,7 miljoonaa kertaa. Kampanjavideoita katsottiin loppuun asti lähes 1,8 miljoonaa kertaa, ja kampanjan kotisivuilla vierailtiin yli 22 000 kertaa. 
 

Mielikuva tuotantoeläinten hyvinvoinnista parani
 

Kampanjan onnistumista mitanneeseen kyselytutkimukseen osallistui kaikkiaan 300 perheellistä naista, iältään 25-55 vuotta. Kyselyn ulkopuolelle jätettiin henkilöt, jotka eivät syö lihaa lainkaan.

66 % vastaajista koki saaneensa materiaaleista uutta tietoa suomalaisten tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyen. Kampanjasta vaikutti mielikuviin erittäin positiivisesti. Peräti 69 % vastaajista koki että kampanja vaikutti mielikuvaan positiivisesti tai erittäin positiivisesti. Neutraalina kampanjan koki 28 % vastaajista. Vain 4 % vastaajista koki, että kampanjan vaikutti omiin mielikuviin negatiivisesti. Selkeä enemmistä vastanneista (61 %) piti kampanjakuvista, 33 % koki kampanjan kuvat neutraaleina ja vain 7 % ei pitänyt kuvista.

Suurin osa vastaajista mieltää suomalaisen kotieläintuotannon vastuullisemmaksi kuin ulkomaisen. 81 % vastaajista pitää kotimaista tuotantoa vastuullisena tai erittäin vastuullisena. Neutraalina kannan otti 18 % vastaajista. Ulkomaisen tuotannon kokee vastuullisemmaksi vain 1 % vastaajista. Harvemmin lihaa syövät suhtautuvat myös suomalaiseen kotieläintuotantoon negatiivisimmin kuin muut segmentit.

81 % vastaajista pitää kotimaista tuotantoa vastuullisena tai erittäin vastuullisena. Neutraalina kannan otti 18 % vastaajista. Ulkomaisen tuotannon kokee vastuullisemmaksi vain 1 % vastaajista.

Kampanja sai yli kaksi kolmesta vastaajista pohtimaan suomalaisen maaseudun merkitystä omassa arjessa (68 %).

78 % vastaajista koki, että kampanja lisäsi arvostusta suomalaista maaseutua kohtaan.
Puolet vastaajista (50 %) harkitsee ostavansa Suomessa tuotettua ruokaa useammin, mikä on selkeä nousu viime syksyn lihakampanjaan (38 %) verrattuna.

MTK:n profiili parantunut kevään aikana 

Kampanjoiden myötä myös tietoisuus MTK:sta on kasvanut. Etenkin positiivinen mielikuva järjestöstä on noussut.  

Tietoisuus MTK:sta on kasvanut vastaajien keskuudessa yli 15 prosenttia (60 % vs 43 %) viime syksyn lihakampanjan kampanjamittaukseen verrattuna. Ehkä jopa yllättäen prosentuaalisesti suurempi osa kuukausittain tai harvemmin lihaa syövistä on kuullut MTK:sta, vaikkakin tietoisuus on kasvanut merkittävästi kaikissa segmenteissä. Vastaajan iällä ei ollut vaikutusta vastauksiin

Mielipide MTK:sta on parantunut vastaajien keskuudessa. 61 % (56 %) vastaajista suhtautuu MTK:n positiivisesti, 34 % (37 %) neutraalisti ja vain 5 % (7 %) negatiivisesti.

Arvostus on kohonnut erityisen paljon kuukausittain ja harvemmin lihaa syövien keskuudessa.
Kampanja on tarkoitus uusia syksyllä.