Kotieläintalous ja erityisesti maidontuotanto on Suomen maatalouden kivijalka. Maidontuotannolla on pitkät perinteet ja sillä on myös iso kansantaloudellinen merkitys. Nautakarjataloudella on tärkeä merkitys myös maaseudun elinvoimaisuudelle.

-    Tästä meidän on pidettävä huolta. Maidontuotannolla on myös vahva merkitys paljon keskustelua herättäneeseen luonnon monimuotoisuuteen ja sen turvaamiseen. Lehmä on erittäin monipuolinen eläin myös tästä näkökulmasta, Leppä muistuttaa.

Suomi on erittäin kilpailukykyinen nurmeen perustuvassa maataloudessa. Nurmiviljely on Suomen vahvuus. Nurmi kasvaa Suomessa hyvin, sillä aurinkoa, viileää säätä ja vettä riittää. Lisäksi nurmea voidaan viljellä koko maassa.  Luonnon olosuhteet nimenomaan maidontuotannolle ovat erittäin suotuisat. 

-    Maito ja nurmi muodostavat sellaisen kombinaation. Se on maisemaa, monimuotoisuutta ja ruuantuotantoa, sanoo Leppä. 

Suomessa nurmi on yleinen pellonkäyttömuoto. Siksi sillä on iso merkitys. 

-    Nurmen hiilensidonta, maan parannus- ja ravinteiden sitomiskyky ovat aivan ainutlaatuisia. Ne ovat ratkaisu moniin asioihin. 

Hiilineutraalisuus kunnianhimoisena tavoitteena on äärimmäisen tärkeä ja sitä meidän pitää ehdottomasti tukea. Se edellyttää hiilen sitomista entistä enemmän maaperään, lannan käytön tehostamista, energian ja ravinteiden hyödyntämistä tehokkaammin ja turvemaiden päästöjen hillitsemistä. 

-    Korostan sitä, että muistetaan kaikki kertoa näistä asioista myös julkisesti. Se on se asia, jolla me pystymme väärää tietoa oikaisemaan. 

Kaikki ruuantuotanto aiheuttaa ympäristölle jalanjälkiä. 

-    Emme tuota ruokaa suotta, vaan tuotamme sitä tarpeeseen. Maidossa on paljon ravintoaineita. Maito on ravintosisällöltään ylivertainen ja se kuuluu olennaisena osana suomalaiseen ruokakulttuuriin.

Leppä kannusti maidontuottajia tuottamaan hyvää, korkealaatuista maitoa kestävällä tavalla ja ajattelemaan asioita ylisukupolvisesti. 

-    Silloin meillä on kaikki mahdollisuudet onnistua ja tehdä asioita kannattavalla tavalla. 

Kupsala aloitti eläinsuojeluasiamiehenä

Eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala aloitti työssään syyskuun alussa. Virka on määräaikainen 31.12.2023 saakka. 

Eläinsuojeluasiamiehen tehtäviin kuuluu edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia seurannan, aloitteiden, ehdotusten, lausuntojen ja muun vaikuttamisen keinoin. Hän myös tukee ja edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi esimerkiksi osallistumalla keskustelutilaisuuksiin.

Eläinsuojeluasiamiehen tehtäväkuvaan kuuluu myös osallistuminen eläinten hyvinvoinnin ja suojelun neuvottelukuntien työskentelyyn. Esimerkkinä tuotantoeläinten hyvinvointineuvottelukunta, joka on hyvin laajapohjainen eri sidosryhmistä koostuva neuvottelukunta. Lisäksi Kupsala osallistuu myös monien työryhmien työskentelyyn.

Eläinsuojeluasiamiehen tehtävänä on edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia yhteiskunnallisella tasolla. 

-    En käsittele yksittäisiä asiatapauksia, en ratko niitä tai ota niihin kantaa, vaan edistän yleisellä tasolla eläinten hyvinvointia ja toimin yleisellä tasolla. Eläinsuojeluvalvonnan toteuttaminen ei kuulu myöskään työnkuvaani, muistuttaa Kupsala.  

Eläinsuojeluasiamiehen virka on sijoitettu Ruokavirastoon ja toimipaikka on Seinäjoki. Eläinsuojeluasiamies toimii virassaan itsenäisesti ja riippumatta. Ruokavirasto ei ohjaa Kupsalan toimintaa ja ne kannat ja lausunnot, joita hän tekee, edustavat eläinsuojeluasiamiehen kantoja.

-    Olen itsenäinen toimija tällä kentällä. Tehtävä perustuu nykyisen hallituksen ohjelmaan. 
 

Marjukka Mattio

asiantuntija, maitoasiamies

maito, maitovaliokunnan sihteeri, maitovaltuuskunnan asiamies

+358 50 533 8924