Laajemman due diligence direktiivin ns. yritysvastuudirektiivin piirissä ovat ihmisoikeudet, pakkotyö, lapsityövoima ym. ilmasto- ja ympäristösitoumukset koskevat alkuvaiheessa vain isoja yrityksiä. Käytännössä isot yritykset siirtävät velvoitteen sopimusten Code of Conduct -ehdoilla alihankintaketjuun aina maatiloille asti. Tämä direktiivi saataneen valmiiksi ensi kesänä. Ongelmana näissä tärkeissä hankkeissa on niiden kalleus toimijoille kasvavan byrokratian takia. 

Maailmanlaajuisesti metsäkatoa eri tutkimusten mukaan muuhun maatalouskäyttöön siirtyvästä maa-ala on 10 – 13 miljoonaa hehtaaria, josta EU:n kulutuksen osuus on noin 10 prosenttia. Maailmanlaajuisesti metsäkatoasetuksen vaikutukset jäävät alle prosenttiin vuosittaisesta metsäkadosta. Komission oman arvion mukaan vähennettäisiin vuosittaista maailmanlaajuista metsäkatoalaa noin 72 000 hehtaaria.  

Suomessa pystytään selvittämään tarkasti, mistä peltorekisterin uudet lohkot ovat peräisin. Tarkkuus on eri tasolla kuin mitä tietoa on EU:n ulkopuolelta tulevissa tuotteissa. Metsien osalta satelliittivalvonta on samaan tapaan tarkkuudeltaan eri tasoinen. Toimintamallit pitäisi rakentaa niin, että vaatimustaso määräytyy heikoimman tiedon tarkkuuden perusteella.  

 

Mitä on sitten tulossa? 

Trilogeissa ennen joulua puheenjohtajamaa Tšekin, komission ja parlamentin edustajat pääsivät yhteisymmärrykseen, miten jäsenmaiden, parlamentin ja komission esityksen sisältö yhteensovitetaan. Suomen kannalta metsäkatotuotteiden lista ei ole tässä vaiheessa ja nykytulkinnoilla kovinkaan ongelmallinen. Trilogien viime vaiheessa tekstiin tuli kuitenkin laajennus, jolla myös naudanlihan tuotantoon liittyvät rakennukset lisättiin sisältöön ja naudanlihatuotannon kynnysarvo nollautui toisin kuin muilla listatuotteilla. Samalla Suomen vastustuksesta huolimatta muutoksen määräpäivä palasi vuoden 2020 loppuun.  

Suomella on edessä erikoinen tilanne, kun aikaisemmin pellonraivauskiellon yhteydessä on todettu, että tällaista maankäytön muutosta ei voida rajoittaa taannehtivasti Suomessa perustuslain suojan takia. Nyt komission asetus on ajamassa Suomen perustuslain tulkinnan ohi. 

Edellä mainittu ongelma tarkoittaa sitä, että asetuksen mukaan viljelijän olisi pitänyt tietää 2021 vuoden alussa, mitä EU on päättämässä 2023 keväänä. Eli miten metsäkatoasetus yksityiskohtaisesti rajoittaa maankäytön muutosta, jos tilalla tuotetaan naudanlihaa. Asetuksella rajoitetaan myös maitotilojen mahdollisuuksia tuotannon laajentamiseen ja esimerkiksi hyvinvointivaatimusten edellyttämien jaloittelutarhojen rakentamista navetan läheisyyteen. 

Osa ongelmasta aiheutuu siitä, että ympäristöviranomaiset ovat viime vuosina suosineet lupamenettelyssä ratkaisuja, joissa navetat ja naudanlihakasvattamot rakennetaan etäämmälle tilakeskuksesta. Monessa tapauksessa silloin rakennus on sijoitettu alueelle, jossa rakentamishakkeen alussa on ollut metsää. 

Viljelijät tarvitsevat nyt pikaisesti MMM:n toimintaohjeen, miten eri tilanteissa tulee toimia. Valitettavasti ohjetta joudutaan odottelemaan asetuksen julkaisuun asti. Taannehtiva lainsäädäntö tuo todennäköisesti esiin tapauksia, joissa isojakin investointeja joudutaan muuttamaan tai sulkemaan. Yrittäjällä ei ole käytännössä ollut mitään mahdollisuutta ennakoida tilannetta eikä yrittäjä ei voi olla vastuussa sitoumuksistaan. MMM:n ohjeessa pitää ottaa kantaa myös korvauksiin ongelmatilanteissa. 

Markkinoilla toimijoille, kuten rehukauppaan, asetus tarjoaa kahdenlaisia siirtymäaikoja, 12 ja 24 kk, koska koetaan, että asetuksen velvoitteita on vaikea toteuttaa. Tämä helpottaa valkuaistarjontaa/soijan saatavuutta EU-alueella asetuksen voimaantulon yhteydessä.