MTK:n eduskuntavaalitavoitteet metsäbiotalouden edistämiseksi - MTK-Pohjois-Suomi
Artikkeli – Metsätalous ja metsänomistaminen
MTK:n eduskuntavaalitavoitteet metsäbiotalouden edistämiseksi
03.12.2018
MTK edellyttää, että metsänomistajien omistus- ja päätöksenteko-oikeutta metsiensä suhteen kunnioitetaan. Nykyinen metsälainsäädäntö perustuu metsänomistajan vapauteen ja vastuuseen, ja sallii vaihtoehtoisia tapoja kestävään metsänhoitoon. MTK ei näe tarvetta lisätä säätelyä.
Metsät kasvuun
Metsien kasvun lisäämiseen sekä niiden terveyden ylläpitoon ja luonnonhoitoon tulee varmistaa riittävät resurssit, jotta metsien monipuoliselle käytölle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Metsien kasvun lisäämiseksi ja hiilinielujen kasvattamiseksi tarvittavia investointeja pitää tukea.
Metsien kasvu voidaan nostaa 150 milj. kuutiometriin vuodessa keskipitkällä aikavälillä ottamalla käyttöön metsätalouden uudistettu kannustejärjestelmä ja toteuttamalla kestävän puuntuotannon tehostamiseksi laaditussa tiekartassa esitetyt tutkimus- ja kehittämishankkeet.
Monimuotoisuus turvattava
Metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi pitää jatkaa ja laajentaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa metsien suojelun Metso-ohjelmaa kattamaan koko Suomi. Metso-ohjelman toteuttamisen riittävä rahoitus tulee varmistaa. Suoluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan vapaaehtoisuuteen perustuva toimintaohjelma Metso-ohjelman rinnalle. Talousmetsien luonnonhoitohankkeita on jatkettava ja koulutukseen panostettava edelleen.
Verotus oikeudenmukaisemmaksi
Puumarkkinoiden toimivuutta ja maatalouden kilpailukykyä ei saa heikentää kireällä pääomatuloverolla eikä kiinteistöveron laajentamisella maa- ja metsätalousmaahan. Metsämaan kiinteistövero vaikuttaisi negatiivisesti puumarkkinoiden toimintaan ja jokamiehenoikeuksiin.
Yritystoiminnallisen pääomatulon, kuten elinkeinotoiminnasta ja maa- ja metsätaloudesta saadun pääomatulon verotusta pitää keventää esimerkiksi yrittäjävähennystä korottamalla. Alhaisempi verokanta kannustaisi puunmyynteihin ja metsätalouden investointeihin ja myös investointeihin metsäluonnon monimuotoisuuteen nykyistä paremmin.
Metsävähennystä ja metsälahjavähennystä tulee kehittää edelleen tilarakenteen parantamiseksi ja puumarkkinoiden kehittämiseksi.
Omaisuudensuojaa vahvistettava
Lunastuslain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistusten tulee tukea em. tavoitteitamme eikä tuoda uusia rajoitteita. Edellytämme, että omaisuudensuojaa vahvistetaan ja että korvaustasot ovat oikeudenmukaiset. Lunastuslain kokonaisuudistus viedään loppuun siten, että kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vaatimukset toteutuvat Suomessa.
Puurakentamista lisää
Edistämme puurakentamista ja puun käytön lisäämistä. Puurakentamisvaihtoehto tulee aina tarkastella julkisessa rakentamisessa. Rakentamismääräyksiä tulee edelleen kehittää, samoin julkisia hankintoja. Kaavoitusta tulee suunnata puurakentamiseen. Puurakentamisen lisäyksestä hyötyvät ilmasto, kansanterveys ja kotimainen työllisyys.
Markkinat kuntoon
Työmarkkinoita tulee kehittää niin, että perustuotantoon, kuten metsänhoitotöihin, on saatavilla ammattitaitoista työvoimaa koko maassa. Hakkuumäärien ja hoitotöiden kasvaessa työvoiman saatavuus on kriittinen tekijä koko metsäalalle.
Puumarkkinoiden julkinen markkinahintaseuranta pitää saada nykyistä kattavammaksi ja uskottavammaksi.
Väylät paremmiksi
Biotalouden menestyksen yksi keskeinen edellytys on se, että raaka-aine ja tuotteet liikkuvat. Liikenneinfrastruktuurin kuntoon ja määrään tulee kiinnittää huomiota laajasti (tiet, radat, tietoliikenneinfra, terminaalit, satamat). Metsäbiotalouden investoinnit ja puuhuollon toimivuus edellyttävät alemman tieverkon korjausvelan hoitoa. Vaadimme pikaisia ja riittävän tehokkaita toimenpiteitä em. haasteiden hallitsemiseksi edellyttämällä riittäviä resursseja.
Liikenneinfrastruktuurin kehittämisen tulee olla alueellisesti tasapuolista. Elinvoimaisen maaseudun olemassaolo on vahvasti kytköksissä infrastruktuuriin.
Yksityisteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon tulee olla riittävästi toimivia kannusteita. Liikenneinfrastruktuurille tulee kehittää uusia, innovatiivisia rahoitusmalleja.
Kaavoitusta selkeämmäksi
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa tulee purkaa metsiin kohdistuva metsälain ja luonnonsuojelulain kanssa oleva päällekkäinen säätely. Uudistuksella ei saa luoda uusia rajoitteita metsätalousalueille. Kaavamerkintöjä pitää selkeyttää ja yhdenmukaistaa.
Hirvieläinkannat kuriin
Hirvitalousalueiden tavoiteasetannassa tulee riistaneuvostot velvoittaa huomioimaan maanomistajien ja viranomaisten näkemykset hirvikantatavoitteista. Lisäksi tulee säätää, ettei hirvikantatavoite saa ylittää missään 4,0 /1000 ha tasoa.
Hirvieläinkannan nykyistä tarkempaan säätelyyn pitää luoda kannustimia ja tehdä tarvittavat muutokset metsästyslakiin ja -asetukseen. Valkohäntäpeuran vasojen metsästys tulee vapauttaa luvanvaraisuudesta koko maassa.
Digitaalinen tieto kuntoon ja kaikkien käyttöön
Digitalisaatio on kaikkea yhteiskunnallista kehitystä läpileikkaava teema. Myös maaseudulla on oltava tietyt peruslähtökohdat (esim. riittävän nopea internetyhteys) kunnossa. Julkisen metsävaratiedon keruussa, hallinnoimisessa ja metsälakien valvonnassa hyödynnetään modernia teknologiaa ja digitalisaatiota. Valtion varoilla kerätyn metsävaratiedon tulee olla laadukasta ja ajantasaista. Kannustamme yhteisen metsätiedon palvelualustan kehittämiseen siten, että metsänomistaja hyötyy siitä. Metsänomistajan tietosuojaa ei tule heikentää lainsäädännöllisinmuutoksin eikä esim. metsätietolain tulkintojen laajentamisen kautta.
Luontomatkailulle uusia malleja
Metsien ekosysteemipalveluihin perustuvaan liiketoimintaan tulee löytää uusia toimintamalleja. Luontomatkailuun, metsien terveysvaikutuksiin, keruutuotteisiin ja metsien säätelypalveluihin liittyvien sopimuksellisten toimintamallien pilottihankkeita tulee tukea.