Takaisin Nuoret samoihin pöytiin ratkomaan ilmastonmuutosta

Uutinen – Maaseudun edunvalvonta

Nuoret samoihin pöytiin ratkomaan ilmastonmuutosta

03.11.2020

Eurooppalainen Suomi järjesti Suomen ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen kanssa syksyn aikana Ilmastoaiheisia keskustelufoorumeita webinaareina 21.10. Tampereella, 27.10. Helsingissä 29.10. Kuopiossa sekä 2.11. Jyväskylässä. Teemana oli opiskelijoiden, asiantuntijoiden, poliitikkojen ja kansalaisjärjestötoimijoiden välinen vuoropuhelu siitä, miten ilmastonmuutos ratkaistaan.

Webinaareissa keskusteltiin muun muassa, miten koronapandemia vaikuttaa ilmastokeskusteluun ja miten lukiolaisten ääni kuuluu päätöksenteossa. Nuoret esittivät paljon ajan hermoilla olevia kysymyksiä ja olivat kiinnostuneita siitä, ollaanko ilmastonmuutoksen hillinnässä pääsemässä tavoitteisiin. Myös MTK:n asiantuntijat osallistuivat tilaisuuksien alustuksiin ja keskusteluun.

MTK julkaisi oman ilmasto-ohjelmansa loppuvuodesta 2018. Kesällä 2020 julkaistiin Maatalouden ilmastotiekartta ja Metsäsektorin ilmastotiekartta, joilla viitoitetaan tietä kohti hiilineutraalia Suomea 2035.

–  Meillä on maa- ja metsätaloudessa ratkaisuja ilmastokysymyksiin. 75 prosenttia suomen maatalouden päästöistä tulee maaperästä. Pellot pidetään kasvukuntoisena ja uutta teknologiaa otetaan käyttöön. Myös turvemaita tarvitaan, sillä kuivina kesinä ne tuovat satoa. Pelloilla nurmet ovat hyvin tärkeitä hiilensitojia ja myös biokaasusta löytyy mahdollisuuksia, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola kertoi.

– Mitä paremmin metsä kasvaa, sitä paremmin se sitoo hiiltä. Metsänjalostuksella voidaan parantaa puiden kasvua ja hiilen sidontaa, MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen muistutti.

Kun haluamme vaikuttaa ilmastonmuutokseen, tulee etenkin kiinnittää huomiota teollisuuteen, energiantuotantoon, ja liikenteeseen. Energiantuotannossa murros on jo käynnissä ja siinä uskotaan päästöjen puolittuvan tai vähenevän kolmasosaan kymmenessä vuodessa. Kaukolämpö tulee tästä hieman perässä. Tuulivoima rakennetaan jo merkittävissä määrin, ja sähköistämällä on saatavissa paljon säästöjä päästöissä.

Jokaisen omilla valinnoilla on merkitystä. Nuoria kannustettiin kouluttautumaan aloille, joissa pääsee työskentelemään ilmastonmuutoksen hillinnän parissa. Ilmasto- ja ympäristöasiat ovat tärkeitä myös viljelijöille ja metsänomistajille.  

–  Jäsenemme haluavat ottaa ilmastonmuutoksen huomioon toiminnassaan. On tärkeää kuitenkin ymmärtää, että ilmastonmuutoksen torjunta maksaa. Markkinoiden on oltava valmiita maksamaan tuotteista, joilla parannetaan ilmasto-oloja, Hakkarainen huomautti.

– Ilmastokeskustelussa päästään eteenpäin yhdessä, toisia ymmärtäen. Tieto, oppiminen ja tutkimus ovat tärkeäitä. Hiilensidontaan ja päästöihin liittyviä laskutapoja kotimaassa ja maiden välillä tulee tarkentaa. Mitä totuudenmukaisempia ja kattavampia tutkimustiedot ovat, sitä oikeudenmukaisempia poliittisia päätöksiä niiden pohjalta voi tehdä, Pietola kuvaili.

Suomen osalta ilmastoasiat etenevät hyvin ja aikataulussa. Globaalissa mittakaavassa Suomi voi pyrkiä viemään tutkimus- ja kehitysinnovaatioita myös muihin maihin ja siten kasvattamaan hiilijalanjäljen sijaan hiilikädenjälkeämme.

–  Meillä on vastuumme ja näytämme mallia muille. Haastamme kaikki yhteistyöhön ja pyrimme vaikuttamaan kunnianhimoisesti kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Pariisin ilmastosopimus oli ja on äärimmäisen tärkeä, ja siinä muistutettiin, että ilmastotoimet eivät saa uhata ruuantuotantoa, Pietola sanoi.

–  Ilmastonmuutos on vakava asia ja siihen on reagoitava tosissaan. Maailmanlopun meininkiä ei kuitenkaan pidä lietsoa. Uskon, että Suomi on hiilineutraali 2035. Meidän on tehtävä osuutemme, mutta niin täytyy muidenkin, Hakkarainen kiteytti puheenvuoronsa päätteeksi.