Osa kestävää kokonaisuutta

Kestävä ruoantuotanto koostuu monesta osasta: lähellä tuotetusta viljasta, kasviksista, lihasta, maitotuotteista ja munista. Kotieläintuotanto on osa luonnon kiertokulkua: lanta hyötykäytetään lannoitteena, ja nurmiviljely sitoo hiiltä ja ylläpitää biodiversiteettiä. Myös elintarviketeollisuuden sivuvirrat tulevat hyötykäyttöön rehuna, lannoitteena ja biokaasuna.

Tiedätkö millainen on suomalainen ruokaketju?
 

Ruokaa tuottaa yhä pienempi joukko

Suomessa on yli 44 000 maatilaa. Määrä saattaa kuulostaa suurelta, mutta todellisuudessa suurimmasta osasta meidän ruuantuotantoamme vastaa huomattavasti pienempi joukko. Tuotannon määrällä mitattuna yli 50 prosentista vastaa noin 5 000 tilaa. 

Maataloutemme kulmakiviä ovat muun muassa laajasti viljellyt nurmikasvit, ohra ja kaura sekä maito, sianliha, siipikarja ja naudanliha.

Maanviljelijä Ville Lammi: "Kotimainen ruuantuotanto on osa huoltovarmuutta"
 

Kasvukausi on lyhyt ja intensiivinen

Suomen lyhyt kasvukausi ja kesän pitkät päivät vaikuttavat meillä viljeltäviin kasveihin ja satotasoihin. Näissä olosuhteissa nurmi on kilpailukykyinen viljelykasvi. Suomessa on viljeltyä peltoa noin 2 miljoonaa hehtaaria, josta nurmella on 800 000 hehtaaria.

Eri viljalajeja viljellään 1 milj. hehtaaria, öljykasveja noin 40 000, valkuaiskasveja 35 000, kuminaa vajaa 20 000 ja sokerijuurikasta noin 10 000 hehtaaria. 

Kotieläintilat pitävät koko Suomen elinvoimaisena

Miltä näyttäisi Suomi ilman kotieläimiä? Maatilat ovat tärkeä osa maaseudun elinkeinoja ja ne ylläpitävät elinvoimaisuutta ja hyvinvointia ympäri Suomea. Maanviljelijöiden on pystyttävä tekemään sellaista työtä, joka on niin taloudellisesti kuin sääolosuhteidenkin kannalta mahdollista. Kannattavasta ja kestävästä kotieläintuotannosta hyötyy koko Suomi.

Suomessa on runsaasti puhdasta vettä ja nurmipinta-alaa, minkä vuoksi täällä on hyvä kasvattaa kotieläimiä. Haihduntaa suurempi sademäärä on kilpailuetu kotieläintuotannossa. Suomessa naudan pääravintoa on säilörehu, joka tehdään pohjoisissakin oloissa hyvin kasvavasta nurmesta. Vilja ei pohjoisimmissa osissa Suomea menesty niin hyvin, että tuloksena olisi runsaasti elintarvikekelpoista viljaa. Lisäksi vahva osaaminen ja ammattitaito sekä ketjun eri toimijoiden tiivis yhteistyö ovat erikoistaitoja, jotka auttavat ylläpitämään kansallista huoltovarmuutta.

Eetu ja Mila Jääskelä: "Tuotamme maitoa kuluttajan tarpeisiin mahdollisimman kestävästi, ympäristöä ja eläimiä kunioittaen."

Suomessa maidontuotanto perustuu hyvin kasvavan nurmen viljelyyn. Nurmi sitoo hiiltä. Nurmiviljelyä tutkitaan ja kehitetään parasta aikaa niin, että nurmien hiilensidontaa saataisiin tehostettua. Noin 70 % lehmistä elää pihattonavetoissa, joissa ne voivat vapaasti liikkua, syödä, juoda ja levätä. 

Suomalainen maito on huippulaatuista. Noin 97 prosenttia tuotetusta maidosta luokitellaan vuosittain parhaaseen E-luokkaan. Suomalaisen maidon laatu kestää myös kansainvälisen vertailun, mikä kertoo maitotiloilla tehtävästä huolellisesta työstä. 

Ruokailutottumukset muuttuvat    

Ruokailutottumuksemme muuttuvat hitaasti, ja myös jatkossa moni meistä on sekasyöjä. Siksi on tärkeää tietää, miten ja missä liha tuotetaan. Suomessa yrittäjien, työntekijöiden ja eläinten hyvinvoinnista huolehditaan. Tämä näkyy laadussa: terveistä ja hyvinvoivista kotieläimistä saadaan puhdasta ja turvallista ruokaa.

Sianlihantuottaja Lotta Iso-Tuisku: "Kuluttaja voi luottaa siihen, että asiat tehdään kunnolla"
 

Miksi suomalainen sianlihantuotanto on maailman parasta? 

Suomi kuuluu niihin harvoihin EU-maihin, joissa sianlihan tuotannossa ei typistetä saparoja. Suomalainen sika on terve.  Hyvän terveystilanteen vuoksi lääkkeiden käyttö on vähäistä.  Suomessa sikataloudessa käytetään vain vähän tai ei ollenkaan antibiootteja ja se on aina yksilölääkintää sekä perustuu eläinlääkärin määräykseen. 

Suomalaiset siat voivat hyvin. Niillä on enemmän lattia-alaa kuin lajitovereillaan muissa maissa. Suomessa sioista pidetään hyvää huolta. Säännöllisillä eläinlääkärikäynneillä valvotaan tuotanto-olosuhteita ja varmistetaan eläinten terveys sekä hyvä kunto. Virikemateriaalit antavat sioille puuhasteltavaa ja parantavat niiden hyvinvointia. Kaikki suomalaiset siat syövät kotimaista viljaa. 

Sikatilat ovat ravinteiden kierrätyksen mestareita. Sian lannassa on arvokkaita ravinteita: typpeä, fosforia ja kaliumia. Sika siis tuottaa lannoitteen omalle rehulleen. Todellista kiertotaloutta! 

Suomessa oli vuonna 2021 noin 800 sikatilaa, joista suurin osa sijaitsee lounaisessa ja läntisessä Suomessa. Vuonna 2021 Suomessa tuotettiin 176 miljoonaa kiloa sianlihaa.

Kotimainen ruoka on kriisiajan turva 

Huoltovarmuus tarkoittaa varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin, jotta välttämättömimmät perustarpeet voidaan turvata vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. 

Huoltovarmuutta ei voi tuoda

Koronapandemia ja sota Ukrainassa ovat palauttaneet ymmärryksen omavaraisen ruoka- ja energiahuollon merkityksestä. Oman maan ruoka on kriisiajan henkivakuutus. Suomen ruokahuolto nojaa vahvasti, ja varsinkin poikkeusoloissa kotieläintalouteen. 

Turvataan suomalaisen ruuantuotannon omavaraisuus

Suomessa ruuantuotannon omavaraisuus on hyvällä tolalla, koska siitä on pidetty huolta – tästä kiitos kuuluu myös kuluttajille. Ilmastonmuutoksen mullistaessa sääolosuhteita ennakoitavan ja vakaan ruuantuotannon merkitys kasvaa. Siksi kotieläimillä on merkittävä rooli huoltovarmuudessa myös tulevaisuudessa. 

Suomen vahvuuksia runsaat luonnonvarat ja erinomainen kyky tuottaa elintarvikkeita

Ruuantuotanto työllistää alueilla, joilla on muuten hyvin vähän työpaikkoja. Kotimaista alkuperää olevia raaka-aineita käyttävä elintarviketeollisuus on merkittävä työllistäjä monessa maakunnassa ja kaiken tähän liittyvän logistiikan hoitavat suomalaiset kuljetusyrittäjät. 

Maatalous tarvitsee tuotantopanoksia. Näistä merkittävä osa valmistetaan Suomessa. Investoivat maatilat työllistävät ja tuovat maaseudulle työpaikkoja mm. rakennusalalle.

Ruoka-ala on Suomessa kansantaloudellisesti merkittävä

Yli kymmenesosa kaikista työllisistä työskentelee ruoka-alalla Suomessa. Kaiken perustana on alkutuotanto, josta laadukkaat raaka-aineet tulevat. Syömällä kotimaista ruokaa voimme luoda lisää työtä ja hyvinvointia. 

Suomalainen maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät ja tuovat verotuloja. Ruoka-alalla toimii 13 % työllisistä, siellä syntyy 9 % arvonlisästä, 10 % veroista ja 5 % investoinneista.

Pohjoiset olot asettavat ruoantuotannolle reunaehdot, joita vain me pohjoisen ihmiset osaamme kunnioittaa. Olemme sopeuttaneet maataloutemme niin, että pärjäämme lyhyestä kasvukaudesta ja karusta maaperästä huolimatta.

Ruuantuotanto Suomessa

Muu nautakarjatalous = yhdistetty lypsykarja ja naudanlihan tuotanto.    
Muu laidunkarja = sisältää lammas- ja vuohitalouden 

Kotieläintilat Suomessa

Kesä 2021 oli kasvuolosuhteiltaan poikkeuksellinen, mikä näkyi useimpien viljelykasvien poikkeuksellisen alhaisina hehtaari- ja kokonaissatoina. Alla olevaan taulukkoon on koottu keskeisimpien elintarvike- ja rehukäyttöön menevien kasvien kokonaissatoja vuodelta 2021.

Elintarviketeollisuuden suurimmat toimialat
 

Lähde 2020: Tilastokeskus

Suomi syö suomalaista

Suomalaiset rakastavat oman maan ruokaa. Tämä selviää Taloustutkimuksen vuosittain tekemässä Suomi Syö- tutkimuksessa. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa ruokaan liittyviä asenteita ja trendejä sekä tuoteryhmien käytön perusteita ja vastuullisuusteemoja. Kyselytutkimukseen vastaa vuosittain 4000 ihmistä.

Viimeisimmän, helmikuussa 2022 julkaistun tutkimuksen vastaajista jopa 85 % pitää tärkeänä sitä, ettyä suomalaiset syövät suomalaista ruokaa. Kotimaisen ruoan arvostus on ollut nousussa vuodesta 2013 lähtien. Kotimaista ruokaa suositaan, koska se mielletään turvalliseksi, laadukkaaksi ja maistuvaksi. Suomalainen ruokaketju on läpinäkyvä ja tuotteet jäljitettäviä sekä maukkaita.

Kuluttajaliitto tutki vuonna 2021 ruuan ostopäätösten vaikuttimia. Tutkimuksen mukaan suurin yksittäinen ostopäätökseen vaikuttava seikka oli ruuan hinta, toisena kotimaisuus ja kolmantena terveellisyys. Kotimaista ruokaa toivotaan tarjottavan myös julkisissa aterioissa. Suomalaisuutta pidetään tärkeänä ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä myös valmisruokahyllyllä. 

Tunnistatko suomalaisen ruuan?

Alkuperämaa on maa, jossa elintarvike on tuotettu ja valmistettu. Tuottamisena tai valmistamisena ei pidetä elintarvikkeen pakkaamista, lajittelua tai puhdistusta.

Hyvää Suomesta -merkki
 

Hyvää Suomesta -merkillä merkitty elintarvike on aina valmistettu Suomessa ja raaka-aineista vähintään 75 % on suomalaista; kuitenkin maito, liha, muna ja kala ovat aina 100 prosenttisesti suomalaista.

Pelkkä valmistajan nimi ei takaa tuotteen kotimaisuutta.

Sirkkalehtimerkki

Kotimaiset Kasvikset ry:n sirkkalehtimerkki on suomalaisten puutarhatuotteiden – vihannesten, marjojen, hedelmien, kukkien sekä taimistotuotteiden – ja ruokaperunan laatumerkki. Sirkkalehtimerkki on ainoa merkki, joka takaa tuotteen sataprosenttisen kotimaisuuden.

Ihanat reseptit by Mélanie 

Ranskalainen jauheliha-perunavuoka - Hachis Parmentier
á la Mélanie 



Jauhelihakastike 

400 g jauhelihaa 
1 sipuli 
2–3 valkosipulinkynttä 
1 porkkana 
kauden sieniä (valinnainen) 
1 rkl tomaattipyreettä 
1–2 rkl vehnäjauhoja 
3–4 dl lihalientä 
reilusti tuoreita yrttejä 
 
Perunamuusi 
 
1 kg jauhoisia perunoita 
2 dl maitoa
noin 40 g voita suolaa
lisäksi 150 g Emmental-juustoraastetta 
 
•    Aloita paistamalla jauheliha rasvassa (öljy tai voi). 
•    Lisää pilkotut sipulit ja anna hetken kuullottua. 
•    Pilko porkkana oikein pieneksi (tai raasta) ja lisää mukaan pannulle. 
•    Mikäli käytät sieniä, lisää myös ne nyt mukaan. 
•    Ripottele seokseen vehnäjauhoja ja anna hetken kypsyä. 
•    Lisää lihalientä hitaasti sitä mukaa, kun seos suurustuu. Kastike saa ja pitää olla suhteellisen paksu. 
•    Mausta tuoreilla yrteillä (mm. timjami, rosmariini, persilja), suolalla ja tomaattipyreellä (valinnainen). 
 
Sillä aikaa valmista perunamuusi perinteiseen tapaan. Muusi saa olla normaalia paksumpaa, koska se tulee saamaan kosteutta jauhelihasta. 
 
•    Laita uunivuoan pohjalle ”jauhelihakastike” ja hellästi lusikoi päälle perunamuusi. 
•    Viimeistele vuoka juustoraasteella. 
•    Paista 200 asteessa noin 30 min, kunnes juusto on sulaa ja hieman saanut väriä.
•    Tarjoile raikkaan salaatin kanssa.

Annoksesta: 
 
Hachis Parmentier -annosta eli jauheliha-perunavuokaa tarjoiltiin Ranskan kuninkaalle Antoine-Augustin Parmentierin toimesta siinä toivossa, että kuningas hyväksyisi perunan kelvolliseksi syötäväksi. 
Ranskassa elettiin nälänhätää ja silloin uskottiin, että peruna ei sovellu ihmisten syötäväksi. Kuningas ihastui tähän annokseen ja hyväksyi perunan koko kansan syötäväksi. 
 
Annos nimettiin myöhemmin tämän Antoine-Augustin Parmentierin mukaan, joka oli ranskalainen sotilasfarmaseutti, agronomi, ravitsemustieteilijä ja hygieenikko. 
 
Tätä annosta syödään tänäkin päivän Ranskassa ja jokainen valmistaa sen omalla tavallaan. Pääasiana pysyy, että pohjalla on jauhettua lihaa ja päällä perunamuussia.  

Uuniperunat punajuurimoussella, mehevä tuplajuustoburgeri ja samettisen pehmeä maa-artisokkakeitto - Kotiruoka.fi

Tuplajuustoburger


Katso ohjevideo TikTokista 

Majoneesi:
1 valkosipulinkynsi
1 kananmuna
1 rkl etikkaa
2,5 dl öljyä
1 tl suolaa

Sekoita sauvasekoittimella sekaisin kaikki muut paitsi öljy. Lisää öljy ohuena nauhana seokseen. Kun öljy on emulgoitunut seokseen, mausta suolalla.

Burger:
Naudan burgerpihvi 160g
Brioche sämpylä
Tomaattia
Cheddarjuustoa

Paista burgerpihviä kuumalla pannulla 2 min per puoli. Lisää juusto päälle ja anna olla kannen alla vielä noin 2 minuuttia. Pilko väliin tomaattisiivut.

Maa-artisokkakeitto


Katso ohjevideo TikTokista 

2 pientä salottisipulia
500 g maa-artisokka
6 dl vettä
2 dl kuohukermaa
2 rkl voita
Suolaa
Pippuria
Lehtipersiljaa

Kuori ja pilko sipuli ja maa-artisokka. Paista voissa kattilassa noin 2 minuuttia. Lisää vesi ja anna hautua noin 20min. Tarkista kypsyys ja hienonna sauvasekoittimella. Lisää kerma joukkoon samalla kuin sekoitat. Mausta suolalla ja pippurilla. Koristele lehtipersiljalla.

Paahdettua juuriselleriä ja siideri-sipulikastiketta sekä kotimaiset cocktailpalat - Meri-Tuuli Väntsi

 

Leipäjuustoa punaherukkahillolla

n. 4 ½ dl pakastettuja punaherukoita
2 dl hillosokeria
2 rkl vettä
1 rosmariinin oksa
leipäjuustoa



Laita punaherukat, hillosokeri ja vesi kasariin ja lämmitä hitaasti, kunnes marjat alkavat höyrytä. Sekoita hyvin ja lisää rosmariinin oksa hilloon. Keitä hiljaa 10 minuuttia sekoitellen välillä. Purkita hillo kuumana ja jäähdytä. 

Leikkaa leipäjuusto paloiksi, lusikoi jokaiselle hieman hilloa ja tarjoa. 

Savumuikkuleivät

n. 200 g purkki savumuikkuja 
½ dl majoneesia
1 korkillinen väkiviinaetikkaa
2 rkl ranskankermaa
Ripaus valkopippuria
Ripaus suolaa
½ sipuli
2 rkl hienonnettua ruohosipulia
saaristolaisleipää

Avaa purkki ja valuta savumuikku öljystä. Laita kalat majoneesin ja etikan kanssa tehosekoittimeen ja soseuta. Kääntele sekaan ranskankerma ja pippuri, mausta tarvittaessa suolalla. Nosta jääkaappiin. 

Hienonna sipuli ja ruohosipuli pienenpieneksi. 

Levitä leiville savukalatahnaa ja viimeistele hienonnetulla sipulilla ja ruohosipulilla. 

Juurisellerivartaat ja katajamauste

2 juuriselleriä
2 rkl rypsiöljyä
Ripaus suolaa
2 tl katajan marjoja
2 tl fenkolin siemeniä
1 tl karkeaa merisuolaa
1 rkl ruokosokeria
½ dl majoneesia
½ dl kermaviiliä



Asettele juuriselleritangot leivinpaperille riviin niin että niiden väliin jää tilaa. Paahda juuriselleritankoja 200-asteisen uunin keskiosassa 30 minuuttia tai kunnes ne ovat ruskistuneet. 

Mittaa katajanmarjat ja fenkolin siemenet mortteliin ja jauha karkeaksi rouheeksi. Lisää merisuola ja hiero mausteita hienommaksi. Lopuksi lisää ruokosokeri ja jauha vielä himppusen hienommaksi. Säilytä mauste kannellisessa purkissa. 

Varrasta jäähtyneet juuriselleritangot cocktailtikkuihin ja asettele tarjoiluvadille. Sekoita majoneesi ja kermaviili keskenään dippikippoon. Ripottele juuresvartaiden ja dipin päälle katajamaustetta ja tarjoa. 

Lisätiedot

Kysy lisää maatalousasiantuntijoiltamme, yhteystiedot täällä. 
Viestinnän asiantuntijoiden ja ruokamarkkina-asiantuntijan yhteystiedot täällä. 

Katso myös

• Syö hyvää Suomesta: nautaa, lammasta, broileria ja possua  
• Eläinten hyvinvointi on laadun tae  
• Kotimaiset kasvikset - Makua elämään oman maan pelloilta

Lue myös 

• Maidontuotanto Suomessa
• Naudanlihantuotanto Suomessa
• Kananmunantuotanto Suomessa
• Lampaanlihantuotanto Suomessa
• Viljojen ja öljykasvien tuotanto Suomessa
• Puutarhatuotanto Suomessa 
• Luomutuotanto Suomessa
• Sianlihantuotanto Suomessa
• Siipikarjanlihantuotanto Suomessa

Mari Lukkariniemi

asiantuntija, liha

lihavaliokunnan, sika-, siipikarjanliha- ja kananmunaverkoston sihteeri, maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta

+358 40 171 9070

Saara Patama

asiantuntija, liha

perhevapaalla

+358 44 0539 285

Marjukka Mattio

asiantuntija, maitoasiamies

maito, maitovaliokunnan sihteeri, maitovaltuuskunnan asiamies

+358 50 533 8924

Kaija Stormbom

viestinnän asiantuntija

maatalous, elinkeinopolitiikka, maaseutuyrittäjyys, elintarvikkeet ja suomalainen ruoka

+358 20 413 2385

+358 40 848 9559