Kiitos osallistujille! Ohessa tallenne ja tiivistelmä webinaaristamme

Ympäristöstä. Yhdessä. #kumppaninaluonto

Oppiminen ja kokeilut ympäristöystävällisen tuotannon perustana

Tuottajapuheenvuoroissa Susanna Valtonen ja Antti Toija kertoivat oman tilansa esimerkkien kautta käytännön ympäristöteoista emolehmätiloilla, Valtosen tilalla on havaittu lehmien laidunnuksen jälkeen positiivisia ympäristövaikutuksia eläinlajiston, erityisesti linnuston osalta ja lisäksi nurmen vaikutukset maan rakenteen ja ravinteiden pidättäjänä on huomattu. Toija muistutti, että tilatasolla negatiivisia ympäristövaikutuksia voidaan vähentää ja jopa kääntää positiivisiksi. Toija korosti monivuotisten nurmikasvien merkitystä, ympärivuotista kasvipeitettä ja laidunnusta tuottajan ympäristötekoina.

Lisää luonnonlaitumia ja perinnebiotooppikohteita

Janne Heliölä Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) esitti katsauksen laidunnuksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Maisema- ja monimuotisuusvaikutukset ovat jääneet julkisessa keskustelussa ilmastoasioiden jalkoihin. Karjatalouden vähentymisen, keskittymisen ja muuttumisen myötä esimerkiksi peltoalueilla viihtyvä linnusto on vähentynyt. Monimuotoisuuden ja maisemanhoidon ympäristösopimukset ovat tärkeitä kannustimia laidunnuksen lisäämiseen.

Heliölä kaipaa luonnonlaitumia ja perinnebiotooppikohteita Suomeen lisää, koska ne ovat erityisen uhanalaisia ja koti monelle uhanalaiselle eliölajille. Erityisesti eteläiseen Suomeen kaivattaisi lisää laidunnusta. Heliölä varoitti, että alueen luontoarvot kääntyvät laskuun hyvin nopeasti laidunnuksen päätyttyä. Vuokralaitumet voisivat olla myös yksi ratkaisu, jonka avulla saataisi sijoitettua eläimiä niille alueille, jotka laidunnuksesta erityisesti hyötyisivät.

Ympäristöllisesti kestävä tuotanto ja kannattava tuotanto tukevat vahvasti toisiaan

Maiju Pesonen muistutti, että ympäristöllisesti kestävä tuotanto muodostuu samoista toimenpiteistä kuin kannattava tuotanto. Suomessa nauta ja nurmi muodostavat erottamattoman positiivisen yhteistyön. Globaalisti 40 % maatalousmaasta soveltuu vain nurmituotantoon. Pesonen muistutti, että nauta ei tuota metaania sen enempää kuin se on nurmen kautta syönyt. Metaanin tuotanto riippuu siitä, mitä naudalle on syötetty.

Pesonen mainitsi, että missään muualla maailmassa ei naudanlihantuotanto perustu nurmeen niin paljon kuin Suomessa ja toisaalta Suomessa eläintiheys on alhainen, jolloin ympäristöhyödyt eivät valu liian korkean intensiivisen tuotannon alle. Turvemailta hiilipäästöt sijoittuvat pitkälti naudantuotannon alueille. Kuitenkin ohut- ja paksuturpeisten maiden päästöt ovat erilaiset ja niitä tulisi käsitellä eri tavalla. Nurmesta tarvitaan yhä lisää tutkimusta. Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää muun muassa ruokinnan optimoinnilla ja eläinjalostuksella. Hävikin minimointia tulee miettiä jokaisessa tuotannon vaiheessa.

Näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun

Paneelikeskustelussa MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola, WWF:n suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela sekä vihreiden puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja Silja Keränen keskustelivat karjataloudesta ja ympäristöstä etenkin yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Korpela muistutti, että laidunnuksen onnistumiseksi on myös huomioitava erilaiset esteet, kuten pedot ja nosti Suomen alkuperäisrodut erityisenä laiduntavana ryhmänä esiin. Liisa Pietola muistutti, että nurmi pellon viljelykierrossa auttaa myös yksivuotisten kasvien viljelyssä. Vaikka kylvämme ruokakasvia, sadon laatu voi jäädä heikoksi ja sopia parhaiten eläinten rehuksi.

Keränen näki, että päätöksenteon täytyy perustua tutkittuun tietoon. Pietola mainitsi, että viljelijöillä on motivaatio, tahto ja taito, mutta tarvitaan tutkimustietoa taustalle. Panelistit toivoivat, että laidunnusta lisättäisi ja perinnebiotooppien hoidon jatkuvuus turvataan yli hallituskausien. Keränen ja Korpela peräänkuuluttivat eläinperäisten tuotteiden kohdalla tuotantotapaa, jossa on huolehdittu ympäristöstä.

Ratkaisuja suomalaisesta kotieläintuotannosta

Jonas Laxåback kannusti lopuksi yhteenvetopuheenvuorossaan tuottajia laiduntamaan ja nosti biokaasun mahdollisuudet esille. Laxåback kehotti ylpeyteen suomalaisesta kotieläintuotannosta, jossa on aitoja vahvuuksia ympäristönkin näkökulmasta.

Tallenteen ohjelma ja aikataulu

• 0:00:00 Käytännön näkökulma / Maanviljelijöiden puheenvuoro Susanna Valtonen ja Antti Toija
• 0:28:00 Tieteen näkökulmia
  • Laidunnus ylläpitää monimuotoista maatalousluontoa / Janne Heliölä, tutkija, SYKE
  • Näkökulmia karjatalouden ilmasto- ja vesistövaikutuksiin / Maiju Pesonen, tutkijatohtori, LUKE
• 1:05:00 Paneelikeskustelu: Karjatalous, ympäristö ja yhteiskunnallinen päätöksenteko
  • Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, MTK
  • Eeva-Liisa Korpela, suojeluasiantuntija, WWF
  • Silja Keränen, puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja, Vihreät
• 1:38:00 Kestävä karjatalous - mitä seuraavaksi? / Jonas Laxåback, toiminnanjohtaja, SLC

Obs! Svensk översättning publiceras nästa vecka!

Saara Patama

asiantuntija, liha

perhevapaalla

+358 44 0539 285