Maatalous ja ruoka

• Viestimme maatalouden haasteista ja kuivuudesta päättäjille ja medialle kesän ja alkusyksyn aikana. Tilanteen johdosta maatalous sai Sipilän hallitukselta 86,5 miljoonan euron kuivuuspaketin.
• Lanseerasimme uuden sähköisen viljamarkkinapaikan – Viljatorin – joka on ensimmäinen täysiverinen viljojen verkkokauppa maailmassa.
• Vaikutimme aktiivisesti 1.1.2019 voimaan tulleen elintarvikemarkkinalain valmisteluun. Osana lakia perustetaan kaupan toimintaa valvovan elintarvikemarkkinavaltuutetun virka. Olemme myös vaikuttaneet aktiivisesti EU-tasolla sen puolesta, että yhteisötasolla annettaisiin EU-lainsäädäntöä elintarvikeketjun ongelmien ratkaisemiseksi. Tämäkin työ tuotti tulosta ja trilogeissä päästiin yhteisymmärrykseen koskien “epäreilut kauppatavat”-direktiiviä.
• Käynnistimme laajan ruoan ja ruokamatkailun vientihankkeen, jonka tavoitteena on lisätä vientiyhteistyötä koko elintarvikeketjussa ja kasvattaa ruoan vientiä pitkäjänteisesti.
• Tuotimme jäsenillemme markkinakatsauksia tuotantosuuntien ja tuotantopanosten markkinatilanteesta.
• Haimme vajaalle parille kymmenelle kasvinsuojeluaineelle poikkeusluvat, jotka ovat elintärkeitä varsinkin erikoiskasvituotannossa.
• Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan Välitä viljelijästä -projektin ja MTK:n tuottajaliittojen maakunnallisten hyvinvointihankkeiden kautta olemme kohdanneet tuhansia haastavassa tilanteessa olevia maatalousyrittäjiä. Projekti- ja hanketyöntekijät ympäri Suomen ovat yhdessä yrittäjien kanssa etsineet ratkaisuvaihtoehtoja yrittäjien ongelmiin.
• Valmistelimme CAP-uudistusta Suomessa ja Brysselissä. Olemme nostaneet valmisteluun esille Suomen maatalouden kannalta tärkeimmät kysymykset. Olemme korostaneet mm. riittävän rahoitustason varmistamista ja joustavia rahoitussääntöjä.
• Osana kriisitoimia käynnistimme maa- ja metsätalousministeriön vetämän Läheltä parempaa -hankkeen, joka viestii kuluttajille suomalaisen ruuan eduista.

• Valmistelimme eläinten hyvinvointilain uudistusta ja nostimme uuden lain hyötyjä sekä eläinten hyvinvoinnin korkeaa tasoa median kautta valmistelua tukeaksemme.
• Valmistelimme lomituslain uudistusta osana maakuntahallinnon uudistusta.
• Toimimme välittäjänä ja avustamme eläinsuojeluvalvontojen ristiriitatilanteissa. Osallistuimme aluehallintovirastojen kanssa järjestettyihin valvontoja koskeviin keskustelutilaisuuksiin ns. tilafoorumeihin eri MTK-liittojen kanssa.
• Tiedotimme tautitilanteesta jäsenistöä ja osallistuimme afrikkalaisen sikaruton leviämistä ehkäiseviin kampanjoihin eri tiedotuskanavissa. Olimme mukana vaikuttamassa eläintautilain muutokseen koskien eläintautitiedottamista maan rajavalvonnassa.
• Olimme mukana komission tarkastuskäynneillä kansallisen asiantuntijan roolissa koskien sikadirektiivin toimeenpanoa rutiininomaisen hännäntypistyksen loppumiseksi ja arvioimassa niitä toimenpiteitä, joita tarkastuksen kohteena ollut jäsenvaltio aikoo tehdä toimeenpanon parantamiseksi.
• Tuotimme yrittäjille ja viranomaisille ohjeistusta ja järjestimme koulutusta maatilojen hallinnollisen taakan selkeyttämiseksi ja toiminnan sujuvoittamiseksi usean eri hankkeen ja viranomaisyhteistyön kautta.
• Järjestimme täsmäkoulutuksia tuottajaorganisaatiosäännöistä sekä tuottajaorganisaatioiden mahdollisuuksista ja perustamisesta.
• Olimme mukana YK:n ilmastokokouksessa, joka pidettiin Puolan Katowicessa joulukuussa 2018. Kokouksessa oli aikaisempaa enemmän esillä maatalous osana ilmastonmuutosta.
• MTK oli keskeisenä toimijana mukana Huoltovarmuusorganisaation toiminnassa, jossa ylläpidetään ja kehitetään valmiutta toimia elintarvikehuollon kriiseissä.

Metsätalous

• Puukaupassa ja hakkuissa rikottiin ennätyksiä ja kantohinnat nousivat reilut 10 prosenttia. Yksityismetsien kantorahatulot nousivat ennätykselliseen 2,3 mrd euroon. Välitimme aktiivisesti tietoa ja viesti puumarkkinoiden toiminnasta ja kilpailutuksen merkityksestä.
• Olimme mukana päivittämässä Kansallista metsästrategiaa 2025. Korostimme päivitystyössä metsien monipuolisten käyttömahdollisuuksien turvaamista sekä panostuksia metsien kasvun ja ilmastokestävyyden lisäämiseen.
• Vaikutimme siihen, että metsätalouden toimintaedellytykset  huomioidaan maakuntakaavoissa entistä peremmin. Kenttäpäälliköt ovat osallistuneet valmisteluun eri työryhmissä yhdessä metsänhoitoyhdistysten ja tuottajaliittojen kanssa ja vaikuttaneet kaavojen sisältöön. Lisäksi MTK vaikutti, että metsätalouden toimintaedellytykset otettiin huomioon maakuntaohjelmissa ja -strategioissa sekä ELY-keskusten maaseutuohjelmissa.
• Olimme mukana useissa metsien monimuotoisuutta, vesiensuojelua ja metsien positiivisia ilmastovaikutuksia tukevissa tutkimus-, koulutus ja edunvalvontahankkeissa. MTK edisti Monimetsä-hankkeen toteutusta. Hankkeessa kehitetyt luonnonhoidon keinot vietiin käytäntöön.
• Vetosimme METSO-ohjelman rahoituksen parantamiseen luontojärjestöjen ja metsäteollisuuden kanssa menestyksekkäästi. Sopimustavoitteet saavutettiin ja sopimusvarat käytettiin.
• Edistimme aktiivisesti uusia metsäteollisuuden investointeja viestimällä puun käytön lisäysmahdollisuuksista.
• Olimme aktiivisesti mukana kehittämässä PEFC-metsäsertifiointijärjestelmän toimintaa ja asemaa markkinoilla. MTK osallistui PEFC:n kansainvälisen metsänhoitostandardin uudistamiseen ja varmisti, että se soveltuu edelleen myös pienmetsänomistajavaltaiseen pohjoismaiseen metsätalouteen.
• Huolehdimme, että uuden metsätietolain tullessa voimaan 1.3.2018, metsänomistajat tiedostivat oikeutensa ja sen, mitä kaikkea tietoa tiedon julkisuus ja avoimuus koski.
• Olimme laatimassa ja hyväksymässä suositusta metsätöiden toteutustiedon toimittamisesta Suomen metsäkeskukselle metsävaratiedon ylläpitoon ja tähän liittyvästä kehittämistyöstä.
• MTK vaikutti metsätalouden tulevaisuuden kannustejärjestelmän linjauksiin. Linjaukset luovat pohjan vuoden 2020 jälkeiselle metsätalouden tukijärjestelmälle.
• MTK oli mukana metsänhoitosuositusten päivitystyössä. Työn alla olivat suositukset metsänhoidon sopeutumisesta ilmastonmuutokseen sekä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen.
• Turvasimme metsätalouden toimintaedellytyksiä EU-politiikkavalmistelussa. Olimme aktiivisesti mukana EU:n biotalousstrategian päivityksessä, Komission kiertotalouspaketin valmistelussa, REDDII –direktiivin valmistelussa, EU:n metsästrategian evaluoinnissa, vaikutimme kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmaan ja olimme mukana käynnistämässä sitovaan eurooppalaiseen metsäsopimukseen tähtäävää prosessia.

Riistapolitiikka

• Hirvitalousalueiden kantatavoitteita seuraavaksi kolmeksi vuodeksi täsmennettiin MTK:n aloitteesta siten, että tavoiteikkunaa kavennettiin 0,5 hirveen/1000 ha. Noin puolessa Suomen 59 hirvitalousalueista hirvikantatavoitteiden ylärajoja alennettiin.
• Vaikutimme metsästysaikoihin hirvieläinten kannansäätelyn tehostamiseksi. Hirvenmetsästysaikaa jatkettiin kahdella viikolla tammikuun puoliväliin ja valkohäntäpeuran sekä metsäkauriin metsästysaika helmikuun puoliväliin saakka. Naakka siirrettiin vihdoin luonnonsuojelulain piiristä metsästyslain rauhoittamattomien lajien luetteloon.
• Vaikutimme aktiivisesti kotimaan villisikakannan alentamiseksi afrikkalaisen sikaruton leviämisriskin pienentämiseksi. MTK:n vaatimus kannanseurannan tehostamisesta on toteutettu. MTK on tukenut vahvasti kaikkia villisian metsästystä tehostavia lakimuutoksia.
• Päivitimme MTK:n, SLC:n ja Suomen Metsästäjäliiton yhteistä metsästysvuokrasopimusmallia vastaamaan ajankohdan tarpeita.
• Vaikutimme sekä kansallisella että EU-tasolla siihen, että suden kannanhoidollinen metsästys voisi jälleen jatkua. MTK osallistui suden kannanhoitosuunnitelman valmisteluun tuoden esille erityisesti elinkeinotoimintaan liittyvät haasteet.
• Kritisoimme petovahinkojen korvausjärjestelmän heikkoa toimivuutta. Riistavahinkolain uudistuksessa turvataan jatkossa petovahinkojen korvaukset täysimääräisinä jatkossa. Lisäksi MTK on vaatinut, että petovahinkojen ennakkosuojaamisessa tulisi korvata myös aitojen rakentaminen ja ylläpito.
• Teimme maa- ja metsätalousministeriölle useita lainsäädännön muutosaloitteita valkohäntäpeuran kannansäätelyn tehostamiseksi, koska niiden kannat ovat kasvaneet Lounais-Suomen alueella. Vaikuttaminen on ollut aktiivista myös riistahallinnon ja metsästäjäorganisaation suuntaan.

Ympäristö ja maankäyttö

• Kehitimme ympäristöviestintää uusia toimintamalleja käyttöönottaen. Esimerkkinä tästä yhdessä tehty koko MTK:n ilmasto-ohjelma. 2018 oli koko MTK:ssa ympäristöviestinnän teemavuosi.
• Vaikutimme siihen, että merkittävä osa eläinsuojista siirtyy ilmoitusmenettelyyn ympäristölupaprosessin sijaan. Olemme ajaneet uudistusta monivuotisessa valmisteluhankkeessa.
• Ajoimme aktiivisesti jäsenistönsä etua lunastuslainsäädännön korvausnormeja uudistavassa työssä sekä maankäyttö ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelussa.
• MTK viesti aktiivisesti jäsenistönsä puolesta vilkkaana käyneessä ympäristökeskustelussa ja loi toimintamalleja, joiden avulla jäsen pystyy osallistumaan ympäristökeskusteluun aikaisempaa suoremmin.
• Lanseerasimme aurinkoenergian hyödyntämistä koskevan jäsenedun ja valmistelimme biokaasun hyödyntämistä koskevaa jäsenetua julkaistavaksi vuonna 2019.
• MTK jatkoi vaikuttamistyötä luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamia vahinkoja koskevan korvaussääntelyn sekä vahinkojen ennaltaehkäisyn kehittämiseksi.
• MTK edisti toimillaan hankevalmistelua, jonka tavoitteena on valkoposkihanhien aiheuttamien maatalousvahinkojen vähentäminen ennaltaehkäisyn kautta. Luonnonvarakeskuksen johdolla erilaisiin karkotusmenetelmiin keskittyvä hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen.
• MTK järjesti viidellä paikkakunnalla MTK:n ympäristöpäivät, joilla jaettiin tietoa ja keskusteltiin ajankohtaisista teemoista.
• MTK osallistui aktiivisesti EU:n maankäyttösektoria koskevan ilmasto- ja energiapolitiikan valmisteluun. Metsiä ja maatalousmaata koskevan LULUCF päätöksentekoon ja taakanjakosektorin päätöksiin vaikuttaminen olivat MTK:n edunvalvonnallisia prioriteetteja. Kansallinen toimeenpano on alussa.
• Uutena toimintatapana otettiin käyttöön MTK:n ympäristölupaukset. Niiden tunnetuksi tekeminen alkoi sekä järjestössä että sen ulkopuolella.
• MTK julkaisi keväällä uuden kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen, jolla pyritään viemään ympäristölupauksia käytäntöön.
• Puhtaiden ja riittävien vesivarojen tärkeyden korostamiseksi MTK liittyi kesällä Suomen vesivastuusitoumukseen.
• MTK tilasi Kantar TNS:ltä ensimmäistä kertaa Ympäristöluotain-kyselyn, jolla selvitettiin jäsenten ympäristöasenteita ja arvioita eri ympäristökysymysten merkityksellisyydestä.
• MTK oli mukana lukuisissa työ- ja ohjausryhmissä sekä muissa vastaavissa asiantuntijakokoonpanoissa vaikuttamassa maa- ja metsätaloutta koskevien ympäristöasioiden käsittelyyn
• MTK toimi BFFE:n (Baltic Farmers’ Forum on Environment) sihteeristönä ja edusti Itämerenalueen viljelijöitä mm. useissa HELCOMin kokouksissa. Yhteistyötä tehtiin myös pohjoismaisten järjestöjen NBC-yhteistyön puitteissa.

Elinkeinopolitiikka ja yrittäjyys

• Digitaaliset työkalut tukivat edunvalvontaa ja jäsenten menestystä. Avaamamme töitäsuomesta.fi markkinapaikka toi maaseudun työvoimapulan kaikkien tietoon. Maatalouden sivuvirtojen markkinoita synnyttävän Kiertoasuomesta.fi markkinapaikan valmistelu aloittiin.
• Maakuntauudistuskokonaisuus rakennettiin maaseudun asukkaiden ja yrittäjien kannalta hyväksi ja valmisteluun vaikutettiin kaikkialla Suomessa.
• Liikennelainsäädäntö ja liikenneverkkolinjaukset uudistettiin maaseutua edistävästi. Traktoreiden asema parani, kuljetusten yhdistäminen helpottui ja liikenneverkon tulevaisuudesta saatiin parlamentaarisen ryhmältä malli väylien kunnostamiseksi
• Tieliikennelakia ja ajoneuvojen käyttöasetusta muutettaessa vaikutimme traktoreiden asemaa parantavasti. Lisäksi LVM:lle esitettiin traktoreiden sallittujen pituuksien kasvattamista.
• Vaikutimme ajokorttilainsäädännön valmisteluun siten, että nuorille mahdollistettiin poikkeuslupamenettelyllä ajokortti 17 –vuotiaana ja maaseudun kuljetuksia edistettiin traktoriajokorttimuutoksilla.
• Teleoperaattoreiden huutokauppaehtoihin saatiin operaattoreille velvoite tarjota 5G:tä sitä tarvitseville.
• Tulevan EU kauden koheesio- ja liikennepolitiikan valmistelu eteni Suomelle suotuisasti
• Päätimme luoda kiertotalousmarkkinapaikan, kiertoasuomesta.fi. Markkinapaikka valmistuu Pirkanmaan pilottina keväällä 2019. Markkinapaikassa maatila voi tarjota myyntiin erilaisia maatalouden sivuvirtoja ja saada niistä lisätuloja.
• Hankimme ruokaasuomesta.fi markkinapaikan omistavan Lähipro Oy:n täysin omistukseemme vuonna 2018 ja nimitimme yhtiölle uuden hallituksen, tavoitteenamme löytää markkinapaikalle uusi toimintamalli.
• Jatkoimme maakuntauudistuksen säädösvalmisteluun sekä toimeenpanoon vaikuttamista. Pääpaino keskusliitossa oli valmistelussa olevien lakien yksityiskohtien kehittäminen sekä työkalujen antaminen alueiden valmisteluun vaikuttamiseksi.

• Korostimme koko maan kulkuyhteyksien merkitystä runkoverkkovalmistelussa, maantielain uudistamisessa sekä liikenteen solmukohtien määrittelyssä.
• Vaikutimme tieliikennelakia ja ajoneuvojen käyttöasetusta muutettaessa etenkin traktoreiden asemaa parantavasti. Lisäksi esitimme LVM:lle traktoreiden sallittujen pituuksien kasvattamista. Tästä lähtikin säädösvalmistelu liikkeelle. Toimitimme faktatietoa Brysselissä MEP Kyllösen traktoreita koskevaan kysymykseen liittyen. Tämän avulla komissio pystyi toteamaan Suomen lainsäädännön olevan EU säädösten mukaista.
• Parlamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän tuloksena saimme hallituskautisen mallin väylien kunnostamiseksi. Esitimme liikenteen rahoitusmalleihin vaihtoehtoisia rahoitusratkaisua ja vaikutimme osaltamme, että TEN-T verkosto ulottuisi laajemmin Suomeen mahdollistaen EU-rahoituksen saamisen väyläinvestoiteihin.
• Korostimme sitä, millaisia mahdollisuuksia uusi liikenteen palvelujen lainsäädäntö tuo maaseudun kuljetusten uudelleen järjestämiseksi sekä edisti uusien toimintamallien syntymistä. Lain tuomat uuden mahdollisuudet jäivät julkisessa keskustelussa taksiongelmien jalkoihin.
• Digitalisaatiovaikuttaminen MTK:ssa oli vuonna 2017 monipuolista. Suuri vaikuttamistyö tehtiin 5g taajuuksiin jakamisessa. Työssä käytimme hyväksi MTK:n WSP:ltä tilaamaa 5g selvitystä. Tavoitteena MTK:lla oli, ettei 5g taajuuksia jaeta kolmen ison operaattorin kesken, vaan mahdollistetaan paikallisten verkkojen syntyminen myös maaseudulle. Huutokauppa ei toteutunut toivotusti, mutta huutokauppaehtoihin saatiin operaattoreille velvoite tarjota 5G:tä sitä tarvitseville. MTK:n valtuuskunnan seminaarin aiheena keväällä oli digitalisaatio
• Teimme monipuolista työtä myös kiinteiden digiyhteyksien saamiseksi koko maahan sekä peruspalveluvelvoitteen nostamiseksi nykyistä korkeammaksi.
• Vaikutimme tiedon omistajuuteen mm. korostamalla metsäkonetiedon käytön periaatteita ja osallistui työryhmätyöhön yhdessä koneyrittäjien, metsäteollisuuden ja konevalmistajien kanssa. Maataloudessa Euroopan tasolla MTK oli mukana valmistelemassa arvoketjun muiden toimijoiden kanssa periaatesopimusta tuotannosta kerätyn tiedon omistajuudesta ja käytöstä.
• Osallistuimme EU tasolla valmisteltaviin käytännesääntöihin maataloutta koskevien tietojen jakamisesta sopimuksen nojalla. Kyberin taskutietoa –opas laadittiin maatilojen käytännön tarpeisiin huoltovarmuustoiminnan viitekehyksessä laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa.
• Toimme maaseudun ja maaseutuelinkeinojen näkemykset Suomen digitaalisen infrastruktuurin strategiaan. Paikkapoliittiseen selontekoon vaikuttamissa toimme esim. esille, miten maatilojen tehokkuutta ja automatisaatiota voitaisiin parantaa.
• Keräsimme eduskuntavaalivaikuttamista varten jokaisesta maakunnasta maa- ja metsätalouden kannalta keskeiset korjausvelkakohteet.
• Edistimme yrittäjyysedellytyksiä monipuolisesti. Vuoden alkua leimasi keskustelu yritystuista. Kerroimme parlamentaarisessa yritystukityöryhmässä eri tukien vaikutuksesta ja merkityksestä maaseudun elinkeinoihin.
• Toimme esille erilaisia malleja siihen, miten lähipalvelut voitaisiin järjestää uudella tapaa maaseudulle. Vuoden lopulla järjestetyllä innovaatioleirillä löytyikin eteenpäin vietäviä konsepteja markkinaehtoisten palveluiden järjestämiseksi. Lisäksi hallitus päätti kokeilla kyläkauppa-avustusta, jolla kyläkaupan yhteyteen saadaan luotua myös muita palveluita.
• Otimme kantaa maaseutumatkailuun liittyviin kysymyksiin mm. tiedotteilla, lausunnoilla ja kansanedustajatapaamisillabyrokratian helpottamista koskien. Teimme edunvalvontaa yhteistyössä erityisesti Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n Lomalaidun ry:n kanssa.
• Toimme  esiin maaseutumatkailuelinkeinon ja maaseutumatkailuyritysten näkökulmia sekä toimintaedellytysten ja toimintaympäristön kehittämistarpeita monissa eri yhteistyöfoorumeissa
• Käynnistimme RuoKasvu -hankkeen työpakettina ruokamatkailun kehittämisosion Lomalaidun ry:n hallinnoimana.
• Edistimme tulevan EU kauden koheesiopolitiikan (EAKR ja ESR) valmistelua. Suomelle on tulossa lisärahoitusta, mikä varmistaa aluekehityksen työkalut koko maassa
• Yhteysväli Helsinki Tornio saatiin mukaan Verkkojen Eurooppaan. Tämä mahdollistaa ratayhteyden kehittämisen osana eurooppalaista liikenneverkkoa sekä EU osarahoituksen kehittämishankkeisiin.

Verotus

• Torjuimme valtiovarainministeriössä virkamiestyönä valmistellun esitysluonnos kiinteistöverotuksen muuttamiseksi. Toteutuminen olisi merkinnyt merkittäviä kiristyksiä lähes kaikkien suomalaisten kiinteistöjen kiinteistöveroon.
• Pitkään tavoittelemamme, hallituskaudella toteutunut viiden prosentin yrittäjävähennys tuotti maa- ja metsätalouden harjoittajille noin 38 miljoonan euron verosäästöä.
• Järjestimme yhdessä MTK:n liittojen kanssa osakeyhtiöittämistilaisuuksia ja veroseminaareja eri puolella maata. Tilaisuuksissa oli lähes 1500 maa- ja metsätaloudenharjoittajaa.

Koulutuspolitiikka

• Vaikutimme siihen, että maa- ja metsätalousalan koulutus nostettiin parempaan rahoitusluokkaan ammatillisessa koulutuksessa sekä AMK- ja yliopistotason rahoituslakeja uudistettaessa. Muussa tapauksessa opetusmaatiloista ja -metsistä ja muista oppimisympäristöistä olisi ollut painetta luopua.
• Johdimme maatalouden ammatti- ja erikoisammattitutkintojen uudistamistyötä. Luonnonvara-ala oli edelläkävijä uudistustyössä, joka oli koulutuspolitiikan lähihistorian suurin. MTK teki aloitteen alan oppilaitosten keskinäisen työnjaon sopimisesta koulutustarjonnassa ja on mukana tässä maatalousalan ammattiopistojen strategiatyössä.
• Saatoimme loppuun yläkoulun, lukion, ammattiopistojen ja yliopiston käyttöön Ruokaa, kestävä ruuantuotanto oppikirjan. Edellinen oli peräisin 80-luvulta.
• Varmistimme ammattikoulutuksen reformilainsäädännön uudistuksessa, että opetusmaatiloilla, -metsissä ja –puutarhoissa voidaan jatkossakin opettaa kaikkia alan tutkinnonsuorittajia, ei vain erityisopiskelijoita, kuten oli ehdotettu.
• Suunnittelimme ja toteutimme maa- ja metsätalouden ammatillisen koulutuksen vetovoimakampanjan yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa.
• Neuvottelimme yhteisiin pöytiin uusia jäseniä vahvistamaan metsäalan koulutuksen yhteistyötä.
• Osallistuimme aktiivisesti kaikkia koulutusasteita koskevaan tulevaisuuden osaamisen ennakointityöhön ja vaikutti vesiosaamisen hankkeen rahoituksen saamiseen.
• Vaikutimme luonnonvara-alan AMK tahojen ja sidosryhmien yhteisen foorumin käynnistämistä tiiviimmän yhteistyön käynnistämiseksi.

Viestintä ja tapahtumat

​​​​​​​Kuva: Andreas Nesslinger

• Valmistelimme Suomen kumppanuuden maailman suurimmilla ruokamessuilla Grüne Wochella. Tapahtuma pidettiin tammikuussa 2019. Kyseessä oli suomalaisen ruuan suurin kansainvälinen yhteisponnistus koskaan. Tapahtuma yhdisti suomalaisen ruuan ja matkailun ja sai paljon medianäkyvyyttä Saksassa, laajemmin kansainvälisesti ja Suomessa.
• Tuotimme Omasta Maasta -liitteen yli 100 paikallislehteen ympäri Suomen. Osana yhteistyötä lehdet julkaisivat juttuja toimialoistamme.
• Valmistauduimme eduskuntavaaleihin ja tuotimme järjestön vaaliohjelman sekä muuta materiaalia kampanjaan.
• Olimme mukana Educa-messuilla, Gastro-messuilla, Okrassa ja Suomi Areenassa.
• Valmistelimme järjestön verkkopalveluiden uudistusta.
• Viestimme aktiivisesti suomalaisen ruuan eduista, maatalouden vaikeasta tilanteesta sekä puumarkkinoista ja kestävästä metsänhoidosta.

Järjestöasiat

• Veimme eteenpäin järjestöremonttia ja laadimme mallin uudeksi jäsenmaksujärjestelmäksi
• Kehitimme jäsenpalveluita ja -etuja, uudistimme lakipalvelut ja lanseerasimme mm. uuden mobiilipalveluedun koneiden vuokraukseen (SKED)
• Valmistelimme uutta koulutusstrategiaa, perehdytimme ja koulutimme koko järjestön yhdistystoimijat uuden EU tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin sekä vastasimme uusiin koulutustarpeisiin mm. koululaislähettilästoiminnan ja some-vaikuttamisen koulutuksilla
• Maaseutunuoret osallistuivat aktiivisesti CAP-valmisteluun, järjesti suosittuja tapahtumia, verkostoitui aktiivisesti mm. tutkimuslaitosten kanssa ja olivat aktiivisia some-viestinnässään.

EU- ja kansainväliset asiat

• Ajoimme maa- ja metsätalouden roolin vahvistamista ilmastopolitiikassa suoraan ja EU:n tuottaja- ja osuuskuntajärjestön (COPA-COGECA), Euroopan metsänomistajajärjestön (CEPF) sekä Maailman tuottajajärjestön (WFO) kautta
• Pitkäaikainen työmme eläinten hyvinvoinnin ja lääkeaineiden ennaltaehkäisevän käytön kieltämisen sekä antimikrobiresistenssin torjunnan (AMR) ottamiseksi mukaan kauppasopimusneuvotteluihin näkyy nyt niin Kanadan ja EU:n välisessä uudessa kauppasopimuksessa (CETA) kuin kaikissa muissakin uusissa EU:n neuvottelumandaateissa.
• Brexit toteuttaessaan muuttaa kaikkia toimintoja EU-tasolla. MTK on vaatinut EU-jäsenmaksun nostamista, jotta EU voi turvata yhteisen maatalouspolitiikan jatkon ja jatkaa heikoimpien EU-alueiden tukemista taloudellisen kehityksen edesauttamiseksi unohtamatta EU:n uusia haasteita. MTK on tuottanut ja välittänyt tietoa poliittisille päättäjille ja elintarvikeyrityksille mahdollisen kovan brexitin aiheuttamista laajoista muutoksista markkinoilla.
• Vaikutimme EU:n tutkimus- ja innovaatiorahaston Horizon Europen budjetista ja sisällöstä kaudelle 2021-2027 käydyissä monissa keskustelutilaisuuksissa.
• Vaadimme yhdessä kollegajärjestöjen kanssa lannoitteiden polkumyyntitullien perusteettomien polkumyyntitullien purkamista, koska niiden vaikutuksena EU-tasolla tuottajat maksavat 2 miljardia ylimääräisiä kustannuksia lannoitteiden hinnassa.
• FFD ry (MTK:n, SLC:n, Osuustoimintakeskus Pellervon ja Proagrian kehitysyhtesityöjärjestö) toteutti vuonna 2018 n. 0,7 miljoonalla eurolla Suomen, Hollannin, Ranskan ja Belgian sekä Euroopan komission rahoittamia kehityshankkeita. Hankkeilla tuettiin maa- ja metsätalouden tuottajajärjestöjä tai osuuskuntia eri aloilla Etiopiassa, Nepalissa, Tansaniassa ja Vietnamissa. Hankkeet saavuttivat yli 60.000 tuottajaa, joista 29 % naisia.

• Valmistelimme yhdessä muiden pohjoismaisten tuottajajärjestöjen kanssa NBC:ssä  valmistelimme toimenpiteitä kuivuuden aiheuttamisen vahinkojen lieventämiseksi. Ilmastoneuvotteluihin Katowitceen (COP24) valmistelimme yhteisen pohjoismaisen tuottajanäkökulman neuvottelijoille.
• Tuotimme keskeisenä toimijana sisältöä Maailman tuottajajärjestön WFO:n ilmastokeskusteluun, jossa tavoitteena on tuoda kuuluviin viljelijöiden ääni ilmastoneuvotteluihin kuten muissakin viljelijöitä koskevissa asioissa.
• Haimme monille torjunta-aineille tilapäistä käyttölupaa turvataksemme kasvinsuojeluaineiden saatavuuden vähän käytettyjen torjunta-aineiden osalta samalla korostaen torjunta-aineiden uudelleenrekisteröinnin aiheuttamien ongelmien purkamiseksi. Erityisesti MTK on pitänyt esillä glyfosaatin hyväksymisen tieteellisiä perusteita ja turvallisuutta ammattikäytössä. Järjestimme myös Euroopan parlamentissa keskustelutilaisuuden ja kerroimme vastuullisesta pohjoismaisesta kasvinsuojeluaineiden käytöstä yhdessä Tanskan ja Ruotsin tuottajajärjestön kanssa.
• Olemme aktiivisesti pitäneet esillä uusien jalostusmenetelmien käyttömahdollisuuksia niin kotieläin- kuin kasvinjalostuksessa, jotta pystymme olemaan kilpailukykyisiä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
• Epäterveet kauppatavat elintarvikeketjussa kieltävästä direktiivistä saatiin sopu joulukuussa. Direktiivistä saadaan apua elintarvikeketjun tasapainoiseen toimintaan.
• Herättelimme maa- ja metsätalouden organisaatioita vaikuttamaan komission kestävän rahoituksen lainsäädäntöpakettiin, jonka perusteiksi tulee ottaa kestävän metsätalouden määritelmä ja muut EU-lainsäädännössä olevat yhdessä sovitut kestävyyskriteerit.
• Afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi tehdään paljon töitä koko Euroopassa. Tauti levisi läntiseen Eurooppaan syksyllä, kun Belgiasta löydettiin tautia villisioista. Olemme olleet mukana vaikuttamassa, jotta negatiiviset vaikutukset markkinoihin ja viljelijän talouteen olisivat mahdollisimman pienet.
• Olimme mukana vaikuttamassa, että EU:n uusiutuvan energian kestävyyskriteerit mahdollistavat osaltaan suomalaisen biotalouden kasvun.
• Vaikutimme, että biomassan kaskadikäytön ohjeista ei annettu lainsäädäntöä EU-tasolla. Kannatimme vapaisiin markkinoihin pohjautuva ohjausta, sillä raaka-aineen paras käyttö riippuu alueesta ja olosuhteista.
• Kannustimme Copa-Cogecaa tekemään sopimuksen maatalousdatan jakamisen yhteisistä EU-toimintasäännöistä. Nämä säännöt edistävät ruokaketjun toimijoiden siirtymistä digitalouteen tuomalla esiin tiedon jakamisesta saatavia hyötyjä.
• Viestimme jäsenille ja sidosryhmille ajankohtaisista EU-kysymyksistä yhdeksässä Bryssel-viestissä.
• Bryssel-Agenda julkaistiin kaksi kertaa. Siinä esitellään kattavasti kaikki suomalaiseen maa- ja metsätalouteen sekä maaseutuun vaikuttavat EU-foorumeilla käsittelyssä olevat kysymykset CAP-uudistuksesta Brexitiin sekä bio- ja kiertotaloudesta eläinten hyvinvointiin sekä kerrotaan MTK:n tavoitteet.
• Olimme mukana ja järjestimme paneelin Turun Eurooppa-foorumissa