Elämme aikaa, joka tulee muuttamaan maailmaa ja kokemusta siitä. Muutos aiheuttaa aina stressin erilaisine tunteineen sekä vaatimuksen sopeutua uuteen ja luopua vanhasta. Maaseudun tukihenkilöverkko syntyi EU: iin liittymisen jälkeen tukemaan maaseudun asukkaita muutoskriisissä. Se tarjoaa tukea myös koronaepidemian aikana.

Korona on näkymätön, jokaista lähelle tuleva uhka. Voimme toimia sen rajoittamiseksi, mutta vain aika näyttää, miten toimet tehoavat. Tämä saattaa heikentää henkilökohtaisen hallinnan tunnetta. Pelko, ahdistus, suru, kiukku ja epävarmuus ovat mielen tavanomaisia tunteita, joiden tehtävänä on auttaa toimimaan tarkoituksenmukaisesti, kuten esimerkiksi varautumaan riskiin. Yllättävään tilanteeseen voi liittyä tunteita, jotka voivat olla itsellekin yllättäviä. Liian suureksi koettu epävarmuus heikentää toimintakykyä, jopa lamauttaa. Tunteiden ääneen sanominen ja niiden tarkempi erittely voi helpottaa ja selkiyttää sekä vapauttaa energiaa tarkoituksenmukaiseen toimintaan.

Tilanteen ja ajatusten jäsentäminen puhumalla vaatii kuulijan ja keskustelijan. Kynnyksen pitäisi olla matala, ettei kukaan jäisi vaille puhekumppania. Maaseudun tukihenkilöverkon vapaaehtoiset toimijat ovat käytettävissä.

Riittävä tieto koronaepidemiasta ja varotoimista on jokaiselle tarpeen ja tiedotusvälineiden seuraaminen välttämätöntä. Toisaalta mediassa on paljon turhaa kuormitusta lisäävää keskustelua. Nyt viimeistään kannattaa rajata median käyttöä niin, että se palvelee suojatumista ja kriisistä selviytymistä, mutta sulkee pois katastrofia lietsovan uutisoinnin. Tarjolla on runsaasti asiallista tietoa sisältäviä asiantuntijoiden kirjoituksia ja videoita. Tuottajajärjestöt, yrittäjäyhteisöt, kolmas sektori ja kunnat tiedottavat mahdollisuuksista saada apua koronaan liittyviin pulmiin, myös maaseudulla.

Kriisin jatkuessa mediaan on ilmaantunut myös eriäviä asiantuntijoiden näkemyksiä, jotka hämmentävät. Esimerkiksi kasvomaskin käytön hyödyistä ollaan kahta mieltä. Turvallisuutta luo tieto, että oleellista on hyvä hygienia käyttääpä maskia tai ei. Se tieto ei ole muuttunut. Perusasioihin palaaminen tekee usein mielelle hyvää.

Maaseudulla luonto ja sen rauhoittava vaikutus ovat lähellä. Eläimet elävät elämäänsä riippumatta maailmantilanteesta. Niiden kanssa työskentely voi auttaa ihmistä elämään hetkessä. Kehon ja mielen saumaton kokonaisuus tarjoaa keinoja itsensä rauhoittamiseen. Voi pysähtyä hetkeksi ja hengittää rauhallisesti syvään koko keuhkoilla. Ajatusten keskittäminen hengitykseen ja ilman virtauksen tuntemiseen kiinnittää ajatukset pois huolista. Pallealihas liikkuessaan vapauttaa kiertäjähermon viemään aivoihin rauhoittavaa viestiä. Kehon asennolla on vaikutusta ajatuksiin ja tunteisiin: huolet painavat katseen alas, jännittävät hartioita ja kumartavat ryhtiä, jolloin mieli on huolten ympäröimänä. Tälle asennolle voi tehdä vastaliikkeen, jolloin katse nousee ja ryhti oikenee laskien hartiat jännityksestä.

Ammattiapua voi myös tarvita. Esimerkiksi yksin koronakaranteenissa eristettynä eläminen on raskas kokemus. Jos elämässä on ollut jokin traumaattinen tapahtuma tai vaihe, sen aikana koetut tunteet voivat palata mieleen tunnetakaumina. Traumatunteet aktivoituvat nykyisyyteen sekoittuen ja yksin niitä voi olla vaikea eritellä. Puhelimitse on saatavissa ammatillista keskusteluapua.

Mittavasta kriisistä voi seurata myös hyvää. On luvallista murtaa yksityisyyden rajoja ja kysyä naapurin ikäihmiseltä, tarvitseeko hän apua. Saatamme löytää uudenlaisen yhteisöllisyyden. Hyvää on myös se, että kotimaan huoltovarmuus lisää kotimaisen ruoantuotannon arvostusta. Kriisi sisältää uhan lisäksi mahdollisuuksia, joita ei olisi ehkä huomattu ilman muutosta.