Suomalainen ruoka on oivallinen valinta: läheltä, raikasta, jäljitettävää, sitä mitä pitää, vastuullista ja täynnä makua. Kotimaista ruokaa on myös hyvin saatavilla kaikkialla Suomessa. Itse tehden, satokauden mukaan valiten ja ostokset suunnitellen kotimainen ruoka on myös edullinen valinta. Jokaisen suomalaisen tuotteen takana on tarina ja tekijöitä, pelloilta ja viljelijöistä alkava ketju täynnä laatua, ammattitaitoa ja vastuullisuutta. 

Suomalaista alkuperää olevan tuotteen tunnistaa kaupassa Hyvää Suomesta- merkistä, joka on pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkki. Hyvää Suomesta -merkki kertoo, että elintarvike on valmistettu suomalaisista raaka-aineista, suomalaisella työllä. Merkin saadakseen elintarvikkeessa käytetyn lihan, kalan, munien ja maidon on oltava aina 100 % suomalaista. Jos pakkauksessa on vain yhdenlaista raaka-ainetta, esimerkiksi vehnäjauhopussi tai maitotölkki, on raaka-aineen oltava 100 % suomalaista. Monen raaka-aineen tuotteessa, esimerkiksi valmisruuissa, raaka-aineiden pitää olla vähintään 75 % suomalaisia. Hyvää Suomesta- merkittyjen tuotteiden valmistus ja pakkaaminen tapahtuu Suomessa.  

Kotimaiset vihannekset ja puutarhatuotteet, esimerkiksi kesäkukat, tunnistat varmasti Sirkkalehtimerkistä. Sirkkalehtimerkki on ainoa merkki, joka takaa puutarhatuotteen kotimaisuuden. Myös tuotteiden laatu on korkea: Sirkkalehtimerkkiä saa käyttää vain ekstra- tai ykkösluokan tuotteissa. Irtomyynnissä, kuten toreilla tai kauppakeskusten edustojen marjateltoissa, myytävien tuotteiden nimi ja alkuperämaa on aina ilmoitettava myyntikyltissä. Tuotteesta riippuen myös laatuluokka ja lajike tulee ilmoittaa. Tuotetiedot ja niiden säännellyt ilmoittamistavat ovat osa suomalaisen ruuan laatuketjua, ja myös kuluttajien oikeus. 

Elintarvikkeesta löytyvä Avainlippu kertoo vain työn kotimaisuudesta, ei raaka-aineiden. Suomen lippu pakkauksessa ei kerro välttämättä sekään yhtään mistään – Suomen lipun tai vaakunan käyttö elinkeinotoiminnassa on melko vapaata. Tuotteita voi myös nimetä kuten haluaa, vakuuttavalta kuulostavat termit kuten ”perinteinen” tai ”aito” eivät kerro mitään raaka-aineen alkuperämaasta, se selviää vain pakkausta kääntämällä ja ainesosaluetteloon perehtymällä. Samoin kotoisat tuotenimet kuten ”kartanon parhaat” tai ”savusaunan herkut” eivät kerro raaka-aineen alkuperän olevan Suomi. Tarkkana saa olla myös kaupan paistopisteellä: onko tuote leivottu ulkomailla, tuotu pakasteena Suomeen ja vain paistettu täällä, vai ovatko myös leivontaan käytetyt raaka-aineet suomalaisia, samoin kuin leivontatyö? 

Kun lusikassa on mitä tahansa kotimaista ruokaa, kasviksia, lihaa, kalaa, leipää, maitotuotteita, perunaa tai vaikkapa mansikka, yhteen pieneen suupalaan tiivistyy kaikki hyvä. Lusikallinen kotimaista ruokaa pitää sisällään valtavan määrän tutkimusta, työtä, osaamista ja tinkimättömyyttä, hyviä viljelytapoja, hyvinvoivia eläimiä ja vastuullisia tuottajia, mausteena elinvoimaista maaseutua ja satoja tuhansia työpaikkoja ruokaketjussa! 

Heidi Siivonen

ruokamarkkina-asiantuntija

kuluttajatyö

+358 20 413 2925

+358 40 568 8802