Tiedote – Kansainvälinen toiminta

Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen CAP-strategian – seuraavaksi alkavat neuvottelut EU-komission kanssa

16.12.2021

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen on ollut pitkä prosessi, joka alkoi jo vuonna 2017 EU-komission tiedonannolla. Nyt ollaan loppusuoralla, kun kansallinen strategiaohjelma toimitetaan komissiolle hyväksyttäväksi. EU:n komissio tulee todennäköisesti esittämään muutoksia Suomen esitykseen, ja neuvottelut ohjelman hyväksymisestä saattavat venyä jopa ensi vuoden loppuun saakka.   

- Odotamme, että EU-komission kanssa käytävissä neuvotteluissa Suomen hallitus ja ministeri Leppä pitävät kiinni laajassa sidosryhmäyhteistyössä valmistellusta CAP-esityksestä, jotta maatalousyrittäjillä on mahdollisuus kannattavaan tuotantoon sekä ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin vastaamiseen markkinoilla, muistuttaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.   

Uudistuksen alkumetreillä MTK asetti tavoitteeksi mm. yksinkertaisemman politiikan, joka vahvalla budjetilla tukee vastuullista tuotantoa ja maataloustuotannon jatkumisen kaikilla alueilla sekä maataloustuottajien markkina-aseman parantamisen ja hallitun rakennemuutoksen, joka kannustaisi nuoria alalle. Näitä tavoitteita Suomen CAP-esitys tukeekin kohtuullisen hyvin.   

Kansallisessa valmistelussa ns. vihreän arkkitehtuurin soveltaminen käytännössä on osoittautunut haastavaksi. Selvää on, että ympäristönsuojelun perustaso kiristyy nykyisestä. MTK:n tavoitteet tulevat kuitenkin toteutumaan siltä osin, että vapaaehtoiset toimenpiteet ovat edelleen keskeisin keino vähentää maatalouden ympäristövaikutuksia. Monilta muiltakin osin tukijärjestelmien perusteet pysyvät ennallaan, vaikka tarjolla on myös uusia toimenpiteitä ja tukimuotoja.  

Prosessi on ollut pitkä

Pitkän valmisteluprosessin aikana on torjuttu monenlaisia uhkia ja kiristyksiä viljelijöiden arjessa ja heikennyksiä tukijärjestelmissä. Tärkein asia MTK:n mielestä on maatalouspolitiikan rahoituksen säilyminen ennallaan. Alun perin komissio ehdotti rajuja leikkauksia Suomelle tärkeissä maaseuturahoissa. Tilakohtaisia tukikattoja ei tulla soveltamaan Suomessa eikä nykyisten turvemaiden viljelymahdollisuuksiin ole tulossa pelättyjä kiristyksiä. Ylivoimaisia rajoituksia ei myöskään ole tulossa syksyllä kyntämiseen, ja tuotantoon sidotut tuet säilyvät nykytasolla.  

Kansallinen CAP-ohjelma toimitetaan EU:n komission arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi vuodenvaihteeseen mennessä. Komission arvioinnissa tultaneen kiinnittämään erityistä huomiota siihen, miten jäsenmaiden CAP-ohjelmat täyttävät mm. Green Dealin sekä Pellolta pöytään- ja Biodiversiteettistrategioiden tavoitteita. Tämän arvion pohjalta komissio tullee esittämään muutoksia jäsenmaiden suunnitelmiin. Tämän takia on varauduttava siihen, että neuvottelut Suomen ja EU-komission välillä kestävät jopa ensi vuoden syksyyn.   

Valtioneuvoston hyväksymä CAP-strategia ei ole MTK:n mielestä täydellinen, vaan paljon töitä on vielä tehtävä jatkovalmistelussa, jotta kokonaisuus olisi oikeudenmukainen ja toimiva. Varsinkin kotieläintuotannon siirtyminen idästä länteen ei näytä hidastumisen merkkejä, joten siihen tulisi kiinnittää erityistä huomiota varsinkin pohjoisen tuen ja rakennetukien kohdentamisessa.  

Työtä vielä tehtävänä

Luopumistuen käyttö päättyi vuoden 2018 lopussa ja tuen jatkomahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on selvitetty CAP-valmistelun yhteydessä. Kansallisen jatkovalmistelun osalta on jatkettava selvitystyötä korvaavista työkaluista. Ympäristötoimenpiteiden alueellinen kohdentaminen jää CAP-strategiassa liian vähälle huomiolle. Alueellisessa kohdentamisessa tulee enemmän huomioida myös CAP:n ulkopuolisia toimia. Viljelijöiden kohtaaman byrokratian minimoiminen tulee asettaa tavoitteeksi kansallisen toimeenpanon suunnittelussa ja lainsäädäntövalmistelussa.  

Puheenjohtaja Marttila korostaa, että luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen poistumisen oikeudenmukainen kompensointi kotieläintiloille edellyttää vielä muutoksia eläinpalkkioissa.  

- Tuotannon säilyttäminen elinvoimaisena kaikilla alueilla on vahva kansallinen tavoite ja uskomme myös komission kunnioittavan ja arvostavan tätä. Meneillään oleva tulo- ja kannattavuuskriisi on osoittanut, että nopeita markkinamuutoksia tasaaville riskienhallintavälineille on edelleen tarvetta, ja tarve vaihtelee merkittävästi eri tuotantosuuntien välillä. Välineitä tulee valmistella sektoreille, jotka osoittavat halukkuutta välineen käyttöönottoon, sanoo Marttila.
  
Politiikkauudistuksessa yhtenä EU:n ja kansallisena tavoitteena on myös ruuantuotannon kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen, johon vähimmäisvaatimusten kiristäminen maatiloja kurittavan talouskriisin aikana sopii huonosti.   

Marttilan mielestä on epärealistista kuvitella, että pelkästään tukijärjestelmiä muuttamalla maataloutta pitkään piinannut kannattavuuskriisi saadaan ratkaistua.
   
- Kannattavuushaasteen ratkaisun avaimet löytyvät markkinoilta, joten fokus on nyt siirrettävä voimakkaammin markkinoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tuottajat tarvitsevat vakaan tukipolitiikan lisäksi selkeästi suuremman siivun ruokaketjun rahavirroista. Millään muulla keinolla ei ole mahdollista varmistaa sitä, että Suomessa tuotetaan ja syödään jatkossakin maailman parasta ruokaa.  

Lisätietoja:   
Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK, 050 341 3167   
Johan Åberg, maatalousjohtaja, MTK, 040 523 3864  
 

Juha Marttila

I puheenjohtaja

(yhteydenotto- ja tapaamispyynnöt ks. johdon assistentti Mirja Perttu)

+35820 413 2340

+35850 341 3167

Johan Åberg

maatalousjohtaja

+358 20 413 2415

+358 40 523 3864