Puheenjohtaja Juha Marttilan mielestä Suomen ja EU:n pitää löytää uusia lääkkeitä ja terävyyttä kauppapolitiikkaan ja ulkomaankauppaan jo senkin vuoksi, että komission kärkihankkeena on vihreän kasvun ohjelma ja siihen liittyvät monet erilaiset ohjelmat, kuten Farm to fork – pellolta pöytään -ruokastrategia.

-    Tämä muuttaa pelikenttää ja suhtaudumme ruokastrategiaan varsin myötämielisesti. Suurelta osin toteutuessaan se nostaa EU:n maatalouden suorituskykyä lähemmäs sitä tasoa, joka meillä Suomessa on, kun puhutaan eläinten hyvinvoinnista ja ruuan turvallisuudesta, sanoo Marttila.

Kauppasopimukset kasvattavat vientiä 

Ulkoministeriö tekee työtä suomalaisyritysten kokemien kaupanesteiden poistamiseksi. Se on yksi keskeisimmistä Team Finlandin tarjoamista palveluista. 

Kaupallinen neuvos Sara Ohls ulkoministeriöstä kertoo, että EU:lla (ja Suomella) on kauppasopimus 72 maan kanssa. Sopimukset saattavat erota toisistaan paljonkin riippuen siitä, milloin se on tehty ja kenen kanssa. EU ja kyseiset kauppakumppanit myöntävät toisilleen paremman tullikohtelun, puhutaan etuuskohtelusta. 

-    Sopimus voi esimerkiksi poistaa tullin kokonaan tai laskea sitä merkittävästi. Noin kolmasosa maatalous- ja elintarvikekaupasta käydään sopimuskumppaneiden kanssa.
Kauppasopimuksia on paljon, ja niistä on pyrittävä saamaan kaikki hyöty irti. Siihen työhön UM satsaa paljon.  

-    Tullisopimusta ei voi saada automaattisesti, vaan tuotteen on oltava mukana sopimuksessa. Neuvottelut käydään tullinimikkeittäin. Tuotteet on harmonisoitu maailmanlaajuisesti kuuden numeron tarkkuudella.

-    Alkuperäsäännöt ovat tärkeitä, tuotteen on täytettävä sopimuksen mukaiset tuotekohtaiset alkuperäsääntövaatimukset, muistutaa Ohls.

Ohls kehotti ottamaan rohkeasti yhteyttä ulkoministeriön markkinoillepääsy-yksikköön ja kertomaan, mitä haasteita yrityksillä on markkinoillepääsyssä ollut. Tullausasioissa puolestaan auttaa Tullin yritysneuvonta. 

Kaupanesteitä purkamaan

Ulkoministeriön markkinoillepääsy-yksikön kaupallinen neuvos Heli Siikaluoman mukaan suomalaisyrityksille valitettavan tuttuja kaupanesteitä ovat kaikenlaiset standardeihin ja testaus- sekä sertifiointivaatimuksiin liittyvät ongelmat, jotka liittyvät esimerkiksi terveys- ja kasvinsuojelutoimiin. Kaupanesteet saattavat liittyä myös julkisten palvelujen tarjouskilpailuun tai tekijänoikeuksiin. Suomalaisyritykset kokevat melko paljon ongelmia tullauksessa.  

-    Kun puhutaan kaupanesteistä, UM tarjoaa palvelua hyvin matalalla kynnyksellä, kertoo Siikaluoma.

-    Pelkkä epäilys siitä, että tämä ei ehkä ole oikein, mitä kauppakumppani vaatii, riittää. Meihin on hyvä olla yhteydessä, muistuttaa Siikaluoma. 

Suomella ja EU:lla on monenlaisia keinoja esteiden poistamiseen. Ongelmia voi nostaa esiin kohdemaan kanssa kahdenkeskisesti, työryhmissä, virkamiestasolla tai valtion päämiesten tapaamisissa. 

Access2Markets-työkalu

Euroopan komissio on lanseerannut Access2Markets-työkalun, joka sisältää tietoa alkuperäsäännöistä, kauppasopimuksista ja kaupan esteistä. Pääset sinne tästä.

Kontista maa- ja tuotekohtaista tietoa viennin viranomaisvaatimuksista

Kun viedään tuotteita EU:n ulkopuolelle, on selvitettävä kohdemaan vaatimukset, jotka vaihtelevat tuotteittain ja maittain. Ihan ensimmäiseksi on selvitettävä, saako tuotetta ylipäätään viedä kohdemaahan. Yleensä eläinperäisten tuotteiden vienti ulkomaille on kasviperäisiä tuotteita haasteellisempaa.

-   Näiden vaatimusten selvittämisessä me voimme Ruokavirastossa olla apuna, lupaa Ruokaviraston ylitarkastaja Tanja Nurmi.

Kontti-työkalua ylläpitää Ruokavirasto. Sinne on koottu tietoa Suomen ja eri kohdemaiden välisistä kauppasopimuksista ja viennissä tarvittavista todistuksista. Kontista löytyy tietoa elintarvikkeiden, eläinten ja muiden eläinperäisten tuotteiden viennistä EU:n ulkopuolelle. Kontin painotus on eläinperäisissä tuotteissa. Konttiin sisältyy myös maa- ja tuotekohtaiset nettisivut. 

Kontti-työkaluun pääset tästä.

Vapaakauppasopimusten rooli

MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninioksen mielestä monelle on syntynyt vääristynyt mielikuva vapaakauppasopimuksen roolista. 

-    Kuvitellaan, että ne ratkaisevat kaikki ongelmat. Niistä saa paljon hyötyä erityisesti tariffien osalta ja monesta muustakin näkökulmasta, mutta sitten eläinlääkinnälliset ja kasvinsuojelulliset ehdot on käsitelty hyvin pintapuolisesti lähes kaikissa vapaakauppasopimuksissa. 

-    Siksi Ruokaviraston ja maa- ja metsätalousministeriön rooli on keskeinen, kun Suomesta viedään vaikkapa eläinperäisiä tuotteita EU:n ulkopuolelle, muistuttaa Ninios

Suomi on tilastojen mukaan alisuoriutuja kauppasopimusten hyödyntämisessä. Yritysten palautteen mukaan se johtuu siitä, että joko tiedon saanti kauppasopimusten osalta on ollut vaikeaa tai kiintiöihin pääseminen on ollut haastavaa. 

-    Nyt kun työkalut ovat kehittyneet ja tietoa on paremmin saatavilla, toivon, että jatkossa hyödynnettäisiin paremmin olemassa olevia kauppasopimuksia ja osallistuttaisiin myös tulevien sopimusten kirjoittamiseen, Ninios painottaa.  

Turvalliset puitteet kaupantekoon 

Johtaja Timo Pajari Valiolta muistuttaa, että yritykset kaipaavat kansainvälisessä kaupassa turvallisuutta ja kauppasopimusten on luotava turvalliset puitteet kaupantekoon. 

- Kauppasopimukset ovat ehdottomasti keskeinen kriteeri kohdemarkkinoiden priorisoinnissa ja kansainvälisen myynnin suunnittelussa. 

Pajari kertoo lisänneensä Access2markets -työkalun suosikkeihinsa ja käyttäneen sitä jo useamman kerran. 

-    Työkaluna tämä on ehdottomasti kehittyneempi ja parempi kuin komission aiempi Market Access Database -työkalu. Kehitys on mennyt siis oikeaan suuntaan ja tiedon saatavuus on nyt yrityksille helpompaa, iloitsee Pajari.