Back MTK hallituksen kehysriihestä: Varautumisessa tärkeintä ruoka, lämpö ja turva 

Tiedote – Maaseudun edunvalvonta

MTK hallituksen kehysriihestä: Varautumisessa tärkeintä ruoka, lämpö ja turva 

05.04.2022

Sanna Marinin (sd.) hallitus pääsi tiistaina sopuun vuosien 2023-2026 menokehyksistä ennätyksellisen nopeasti. Hallituksen budjettilinja kertoo varautumisesta. Jo aiemmin hallitus päätti suurelta osin maatalouteen kohdistettavasta noin 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketista. Kehysriihessä suurimmat menolisäykset kohdistettiin TKI-rahoihin sekä erityisesti puolustusbudjettiin. Nämä ovat juuri nyt hyvin perusteltuja kohteita. 

MTK muistuttaa, että tilanne maailman ruoka- ja energiamarkkinoilla Venäjän raa’an hyökkäyssodan vuoksi muuttuu edelleen nopeasti ja on arvaamaton. Varautumisessa etusijalla ovat kansalaisten ruoka, lämpö ja turvallisuus. Näissä hallituksen on oltava valmis nopeasti myös uusiin toimiin. 

Suomen talous ja tuotanto ovat murroksessa. Tästä syystä tutkimus- ja tuotekehitysrahojen lisäyksestä pitää valtaosa kohdentaa vihreisiin elinkeinoihin. Huoltovarmuudessa keskeistä ovat ruokaturva sekä uusiutuva energia. 

Sen sijaan hallituksen ei tarvitse lisätä rahaa metsätalouteen. Se pärjää kyllä, jos hallitus pitää EU:n päättäjät nyt kaukana metsistämme. 

Hallitus ilmoitti liikenne- ja viestintäministeriön isojen leikkausten kohdistuvan uusiin liikennehankkeisiin. MTK katsoo, että nykytilanteessa painotus on oikea, ja että liikenneverkon kunnossapitoon kohdistuvat leikkaukset olisivat väärä säästökohde.  

Muuttuneessa turvallisuustilanteessa investoinneilla tieverkon kunnossapitoon on aiempaa tärkeämpää turvata ruokahuollon edellytyksiä sekä bioenergian ja teollisuuden raaka-aineiden saatavuutta. MTK kantaa erityisesti huolta vähemmän liikennöidyn tieverkon kunnosta. Sen merkitys kasvaa nyt kun tulevaisuutta rakennetaan kotimaisiin biokiertotalouden raaka-aineisiin perustuvaksi sekä energiaomavaraisuuteen. 

MTK kiirehtii myös luvattua maa- ja metsätalouden talousrakennuksien vapauttamista kiinteistöverosta. Tämä vero kohdistuu investoineille tiloille, jotka ovat nyt suurimmissa vaikeuksissa kustannusten noustessa. Ruotsissa maatalouden talousrakennukset ovat kiinteistöverovapaita. Näin pitäisi myös Suomessa olla.  

Lisätietoja:  
Juha Marttila, puheenjohtaja puh. 050 341 3167 
Jyrki Wallin, toiminnanjohtaja puh. 050 522 5207