Maailman ruokapäivä nostaa esille todellisuuden, että nälkäisten määrä kääntyi kasvuun noin kymmenen vuotta sitten. Syitä on monia. Ilmastomuutos on vaikeuttanut tuotantoa, sademäärät ja sään ääri-ilmiöt vaikeuttavat tuotantoa. Nälkää pitää tarkastella useammalla mittarilla. Aliravitsemuksesta voi kärsiä, vaikka saisikin ruuasta tarvitsemansa kalorit, muttei kaikkia ravintoaineita. Nälkään liittyy myös ajallisuus. Ruokaturvan määritelmä muistuttaa, että ihmisten on pystyttävä saamaan riittävästi ravitsevaa ruokaa joka päivä.  

”Jokapäiväinen leipämme” on ollut tavoitteemme jo pitkään. Silti  

800 miljoonaa ihmistä on edelleen aliravittuja ja neljänneksellä maapallon väestöstä ei ole ruokaturva kunnossa. 

Käytännössä kolmella miljardilla ihmisellä ei ole pääsyä terveelliseen ruokaan ja tasapainoiseen ruokavalioon, koska heillä ei ole siihen varaa. 

Ruokaperäiset sairaudet aiheuttavat 600 miljoonaa sairastumista ja 420 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa WHO:n mukaan. 

Ei nälkää on yksi YK:n kestävän kehityksen seitsemästätoista tavoitteesta ja se on tiukasti yhteydessä köyhyyden poistamiseen. Monet ruoantuottajat kärsivät nälästä, mutta toisaalta köyhyys aiheuttaa nälkää, mikä osoittaa asian moniulotteisuuden. Tämän takia kestävän ruokajärjestelmän rakentamiseen vaaditaan joustavia, paikallisia, mutta toisaalta kokonaisvaltaisia ratkaisuja.

Hyvä ruokaturva tukee muita tärkeitä tavoitteitamme, kuten yhteiskuntarauhaa, tyttöjen ja naisten asemaa ja koulutusta. Ruoantuotanto ja ruokajärjestelmä tarvitsevat erityishuomiota vastatakseen myös ilmastomuutoksen, maaperän köyhtymisen ja luonnon monimuotoisuushaasteisiin. Lähes kaikki etelän kumppanimme nostivat selvityksessämme tärkeimmäksi asiaksi maatalousneuvonnan, jota tarvitaan ruokajärjestelmän parantamiseksi. Tuottavuutta on monessa paikassa mahdollisuus parantaa, mutta nyt lisäsato haetaan laajentamalla peltoalaa. Samalla tarvitaan noin 2,4 miljardille ihmiselle puuta tai puuhiiltä päivittäiseen ruoanlaittoon. Nekin pitää tuottaa paikan päällä.
 

Korona-pandemia nosti esiin ruokaketjun haavoittuvuuden. Siinä missä Euroopassa selvittiin viime vuodesta kohtuullisen pienin vaurioin, monessa kehitysmaassa niin ruoantuotanto kuin ruokajärjestelmä ovat ongelmissa. Tilanne vaihtelee suuresti niin maiden välillä kuin maiden sisällä. Tuotannon ongelmien lisäksi tuotantopanosten hankkiminen ja sadon saaminen markkinoille ovat aivan liian monelle viljelijälle ongelma. Rokotusten hitaan edistymisen takia on odotettavissa, että useassa maassa koronan paikalliset epidemiat tai katkenneet toimitusketjut pysyvät haasteina pitkään.

Glasgow’n ilmastokokous muistuttaa teollisuusmaita lupauksista tukea muutosta kehittyvissä maissa. Kehitysmaiden suurin tarve on ilmastomuutokseen sopeutumisessa. Miten siis saada viljelijöille ja heidän perheilleen uutta osaamista, tuotantopanoksia ja teknologiaa ilmastomuutoksen aiheuttamien muutosten hallintaan.  

Tällä hetkellä 1,7 % kaikesta ilmastorahoituksesta saavuttaa ilmastomuutoksesta kärsivän viljelijän tai puuntuottajan. On pakko tunnustaa, että liian paljon rahoituksesta jää matkalle, isojen organisaatioiden hallintokuluihin, tilastointiin, tarkastuksiin, varmistuksiin ym. Meidän pitää pystyä parempaan. 

Yksi tehokkain tapa saada muutoksia aikaan, on toimia suoraan viljelijöiden parissa. Oman kokemuksemme mukaan vaikuttavaa ja pysyvää muutosta saavutetaan auttamalla viljelijöiden omia järjestöjä ja osuuskuntia uudistumaan.   

Kiireisin yhteistyön tarve on Afrikassa, mikä on myös Suomen kehitysyhteistyön painopiste. EU:n ja Afrikan Unionin yhteinen työryhmä (Task Force Rural Africa) näki kiireisimpänä asiana Afrikan oman ruokajärjestelmän kehittämisen, jotta voidaan tarjota ihmisille paikallista ruokaa ja työtä nuorille.  

Emme voi siirtää omia haasteitamme, kuten hiilensidontaa tai luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä kehitysmaiden velvoitteiksi. Me voimme osaamisella ja taloudellisella tuella auttaa muutoksessa, jossa turvataan luonto ja sen monimuotoisuus, ja samalla tuotetaan paikallisesti ravitsevaa ruokaa ja energiaa sekä tarjotaan nuorille mahdollisuus työhön.