Maaseutunuoret kysyivät Lepältä, onko sukupolvenvaihdosten edistämiseksi tulossa uusia kannusteita ja onko luopumistuelle selvitetty korvaajaa. Lepän mukaan korvaava järjestelmä tarvitaan ja mallia haetaan. 

Maaseutunuoret nostivat esille myös EU:n nuoren viljelijän tuen sekä aloitustuen. 

Nuoren viljelijän EU-rahoitteisessa tuessa maksimihehtaarimäärä on 90 hehtaaria, eikä sen ylittäville hehtaareille ole tarjolla EU-rahoitteista tukea. Nuorilla on nykyisin yhä suurempia tiloja, jolloin 90 maksimihehtaarimäärä jää liian pieneksi. Maaseutunuorten mielestä 150 hehtaaria olisi parempi raja. 

Leppä oli nuorten kanssa samaa mieltä siitä, että tulevaisuudessa hehtaariraja pitää arvioida uudelleen. Siirtymäkaudelle ei ole kuitenkaan tulossa suuria muutoksia, joten pari vuotta pitää kärvistellä vanhoilla säännöillä.

Maaseutunuoret haluavat myös tasata tukieroja etelän ja pohjoisen viljelijöiden välillä, mutta kuitenkin siten, ettei pohjoisesta leikata tukia, vaan etelään tulisi lisää. 

Ilmapiiri syyllistävä

Maaseutunuoret kokevat yleisen keskusteluilmapiirin maatalouden ympärillä muuttuneen kielteiseksi. Heidän mukaansa negatiivinen, latautunut ilmapiiri lisää nuorten viljelijöiden kuormitusta ja vaikuttaa suoraan jaksamiseen sekä vähentää kiinnostusta hakeutua alalle.

Nuorten mukaan mediassa on viime aikoina ollut ulostuloja, jotka eivät ole perustuneet faktoihin. 

-    Myöhemmin niitä on korjailtu, mutta korjaukset eivät saa yhtä suurta medianäkyvyyttä kuin alkuperäinen julkaisu, harmittelevat nuoret.

Nuoret kokevat monet Ylen julkaisut jopa maataloutta halventaviksi, vaikka kyseessä pitäisi olla puolueeton ja objektiivinen valtion media. Esimerkiksi Yle Kioski kannusti syksyllä #withdrawthiscap -kampanjalla asettumaan EU:n maatalouspolitiikkaa vastaan. Maaseutunuoret pitävät tällaista toimintaa vastuuttomana.  

Ministeri oli nuorten kanss samaa mieltä ja ihmetteli, miksi keskusteluilmapiiri on syyllistävä, jopa vainoava, vaikka luonnonvara-alalla toimivilla ihmisillä on käsissään  ratkaisun avaimet ilmastonmuutoksen torjunnassa. 

Mistä ruoka tulee

Maaseutunuorten mielestä kaikkien suomalaisten pitäisi tietää, miten ruokaa oikeasti Suomessa tuotetaan. 

-    Nykyisin valtaosalla väestöstä ei ole mitään kontaktia maatalouteen eikä heillä ole totuudenmukaista käsitystä maataloudesta. On olemassa myös suomalaista tutkimustietoa siitä, että jo lapsilla on hyvin utopistinen mielikuva maataloudesta. 

Maaseutunuoret ehdottavat, että rahoitusta kohdennettaisiin myös maatalouden viestintään, kuten kattavan oppimateriaalin tekemiseen ja maatilavierailuiden järjestämiseen koululaisille. 

Ministeri piti asiaa tärkeänä ja uskoi ratkaisun tähän löytyvän. 

Pohjoismainen yhteistyö

Maaseutunuoret kertoivat Lepälle olevansa mukana pohjoismaisessa nuorten viljelijöiden yhteistyöverkosto NYFA:ssa (Nordic Young Farmers Association). Verkosto on perustettu vuosi sitten Suomessa. 

-    Osallistumme mielellämme pohjoismaisen yhteistyön edistämiseen Suomen ollessa puheenjohtajamaana pohjoismaiden ministerineuvostossa, ehdottavat maaseutunuoret. 

Leppä lupasi ottaa tästä mielellään kopin, kun Suomi on puheenjohtajamaana. 

Nuorille kiitosta

Lopuksi Leppä kiitti nuoria siitä, että korona-ajan poikkeusoloissakin ruoka-ala on toiminut moitteettomasti ja viljelijät ovat jaksaneet pitää pyörät pyörimässä. 
-    Se ei ole sattumaa, vaan asiat on tehty hyvin. Me osataan tehdä nämä hommat.  Osaaminen rakennetaan hyvinä aikoina, sanoi Leppä.