Pölytyksen merkitys marjoille: Suuremmat marjat, maukkaampi sato ja huomattava taloudellinen potentiaali – yhteistyö mehiläistarhaajien ja maanviljelijöiden välillä välttämätöntä - MTK-Pohjois-Suomi
Pölytyksen merkitys marjoille: Suuremmat marjat, maukkaampi sato ja huomattava taloudellinen potentiaali – yhteistyö mehiläistarhaajien ja maanviljelijöiden välillä välttämätöntä
Uutinen – Maatalous ja suomalainen ruoka
Pölytyksen merkitys marjoille: Suuremmat marjat, maukkaampi sato ja huomattava taloudellinen potentiaali – yhteistyö mehiläistarhaajien ja maanviljelijöiden välillä välttämätöntä
01.06.2023
Tasainen ja runsas pölytys parantaa marjojen laatua, paljastaa tuore suomalaistutkimus. Tutkimuksen mukaan hyvin pölytetyt marjat ovat suurempia, kiinteämpiä ja säilyvät pidempään kuljetuksessa sekä kaupan hyllyllä. Lisäksi runsas pölytys parantaa mansikan väriä ja lisää sokeripitoisuutta, mikä tekee marjoista maukkaampia. Pölytyksen lisääminen on keskeinen osa maatalouden kehitystä, erityisesti luomutuotannossa. Onnistunut yhteistyö mehiläistarhaajien ja maanviljelijöiden välillä on tärkeää.
Mehiläispölytyksessä piilee lähes hyödyntämätön kaupallinen potentiaali, sillä tarhamehiläisten pölytyksen arvo on moninkertainen verrattuna hunajan tai muiden mehiläistuotteiden markkina-arvoon. Suomessa mehiläispölytyksen tuoma vuosittainen taloudellinen lisäarvo ilman hunajakauppaa tai muita mehiläispesän tuotteita on peräti 60 miljoonaa euroa. EU:ssa vastaava luku on 15 miljardia euroa ja globaalisti peräti 153 miljardia euroa.
MTK:n luomuasiantuntija Lumi Drozzin mukaan kasvinsuojeluaineiden käyttö mehiläispölytyksen yhteydessä voi aiheuttaa vakavia haittoja. Tutkimus osoittaa, että kasvinsuojeluaineet heikentävät mehiläisten oppimis- ja suorituskykyä merkittävästi ja heikentävät mehiläisten muistia.
- Tämä on huolestuttavaa, sillä mehiläiset oppivat toisiltaan, mistä ja miten ruokaa kerätään. Lisäksi mehiläisten tarhat sijaitsevat usein salassa, mikä altistaa pesiä ilkivallalle ja varkauksille.
- On tärkeää, että maanviljelijät kertovat tarhaajille ennakkoon, mikäli kasvinsuojeluaineiden käyttö on tarpeen. Tällöin asianmukaiset toimenpiteet ennen ruiskutuksia ehditään toteuttaa, tähdentää Drozzin.
Tarhamehiläisten ruuankeruun lentosäde on noin 3 kilometriä, ja pesien sijainti ei ole julkista tietoa. Tämä luo haasteita pesien turvallisuudelle ja voi vaikuttaa mehiläisten hyvinvointiin.
Suomessa on tällä hetkellä huutava pölyttäjävaje, ja noin viidennes suomalaisista pölyttäjistä on uhanalaisia.
- Tämä tilanne vaikuttaa merkittävästi satojen tuottavuuteen, heikentää kalliiden resurssien kapasiteettia ja muodostaa suuren riskin luonnon monimuotoisuudelle.
Tarhattujen mehiläisten seuranta antaa tärkeää tietoa luonnonvaraisista pölyttäjistä.
- On kuitenkin tärkeää huomata, että tarhattujen mehiläisten ja luonnonvaraisten pölyttäjien välillä ei ole perusteltua tehdä vastakkainasettelua, tähdentää Drozzin.
Suomen tarhamehiläistiheys on Euroopan alhaisimpia, kun sitä suhteutetaan maapinta-alaan. Esimerkiksi Espanjassa on 6 mehiläispesää neliökilometrillä, Ranskassa 2,3 ja Saksassa 2,5, kun taas Suomessa vastaava luku on vain 0,2.
Tämä tutkimus korostaa pölyttäjien merkitystä maataloudelle ja luonnon monimuotoisuudelle.
- On tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin pölyttäjäkannan suojelun ja vahvistamisen puolesta, jotta voimme turvata marjojen laadun, ruuantuotannon ja ympäristön kestävyyden.
Lue lisää täällä