Valtaosalla vastanneiden tiloista viljellään hyönteispölytteisiä kasveja (90 %) ja kahdella kolmesta oli ollut viljelyksillään tarhamehiläispesiä pölytystöissä. Näistä 83 prosentilla oli ollut kyseessä pysyvä tarhapaikka ja 43 prosentilla pesien siirto kukinnan ajaksi.
 
Yhdeksän kymmenestä pölytyspalvelua käyttäneestä kertoi olleensa tyytyväinen ja pölytyspalvelun vastanneen odotuksia. Vähemmän tyytyväisten joukossa esimerkiksi pesien siirto oli koettu raskaaksi. 76 prosenttia oli huomannut mehiläisten vaikuttavan sadon määrään ja puolet huomannut niiden vaikuttavan sadon laatuun. Etenkin vadelma, omena, mansikka rypsi ja tattari olivat hyötyneet vastaajien mielestä pölytyspalvelun käytöstä, mutta myös moni muu viljelykasvi mainittiin. Osa vastanneista koki vertailun hankalana, kun satomääriin on vaikuttanut moni muukin tekijä. Tutkittua tietoa pölytyspalvelun vaikutuksista kaivattiin lisää.

Kuva: Tarhamehiläinen omenan kukalla (Tarja Ollikka / SML)
 
60 prosenttia pölytyspalvelua käyttäneistä ei ollut maksanut pölytyksestä mehiläistarhaajalle. Tämä selittyy osin sillä, että jotkut vastanneista käyttivät viljelyksillään omia mehiläispesiä ja osalla oli sovittu mehiläistarhaajien kanssa muita järjestelyjä, joista molemmat hyötyivät.
 
Joka viidennelle pölytyspalvelu ei ollut käsitteenä entuudestaan tuttu, ja vain puolet tiesivät, mistä löytäisivät tarvittaessa pölytyspalvelun tarjoajia. Tätä voitaisiin edistää esimerkiksi perustamalla sivusto tai sovellus viljelijöiden ja mehiläistarhaajien kohtaamispaikaksi. 73 prosenttia niistä, jotka eivät pölytyspalvelua olleet käyttäneet, ilmoittivat olevansa kiinnostunut palvelun käyttämisestä.

Kiitos kaikille vastanneille!
 
Lisätietoa pölytyspalvelusta löydät huhtikuussa julkaisemastamme artikkelista. SML:n sivuilta löydät karttapalvelun tarhaajista, jotka ovat ilmoittautuneet pölytyspalvelun tarjoajiksi.