MTK:n jäsenistöön vaikuttavien muutosten vauhti on nopeaa. Viljanen korosti, että talonpoikainen perinne on ensin päättää johonkin asiaan ryhtymisestä ja sitten etsiä keinot, miten tavoitteeseen päästään.

​​​
Eerikki Viljanen

Suomalaisten arvot ja voimavarat

Karina Jutila E2 Tutkimuksesta kertoi suomalaisten arvoista ja voimavaroista. Hän huomautti, että vaikka kokonaiskuva saattaa näyttää hyvältä, monet suomalaiset kärsivät pahoinvoinnista ja heikoista voimavaroista. Nuoret rakentavat tulevaisuuttaan vaikeassa tilanteessa painottaen merkityksellisen työn tärkeyttä.

Työelämän koetaan olevan Suomessa hyvää, mutta keskustelu siitä on ankaraa. Sukupuolten arvoerot ovat suuret, eikä niiden nähdä helpottuvan. Vaikka enemmistö luottaa yhteiskuntaan, taloudelliset vaikeudet voivat horjuttaa tätä luottamusta. Kolmasosa suomalaisista kokee vihan tunteita poliittisessa keskustelussa. Auktoriteeteille on kysyntää, johtajuutta kaivataan.

Turvallisuusympäristön muutos  - kokonaisturvallisuus ja maaseudun rooli

Kenraali Vesa Virtanen pääesikunnasta piti alustuksen kokonaisturvallisuudesta ja turvallisuusympäristön muutoksesta.

​
Vesa Virtanen

MTK:n johtokunnan 1. varapuheenjohtaja Tero Lahti löysi kommenttipuheenvuorossaan paljon yhtymäkohtia viljelijän työstä ja maanpuolustuksesta. Maanpuolustus ja ruokaturva ovat yhtä tärkeitä asioita ja siksi maataloudesta on pidettävä yhtä hyvää huolta.

​​​
Petteri Taalas

Ilmastonmuutoksen vaikutukset 

Ilmatieteenlaitoksen pääjohtaja Petteri Taalas painotti ilmastonmuutoksen vakavuutta ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Hän korosti väestönkasvun ja vesipulan aiheuttamaa haastetta erityisesti maataloustuotannolle. Siksi suomalainen ruuantuotanto tärkeää, omasta ruuantuotannosta on huolehdittava. Taalas muistutti, että viime vuosisadan viileään ilmastoon ei enää palata, ja kuvasi Suomen ilmaston muutoksia: lämpenemistä, kasvavia sademääriä, helleaaltoja sekä paikalleen jämähtäneitä säätiloja ja voimakasta vaihtelevuutta. 

Talas huomautti, että rajat ylittävä lentoliikenne ja laivaliikenne eivät ole päästöjen pahimpia aiheuttajia. Hän korosti, että maailmassa ei ole ilmastohyviksiä ja mainitsi maat, jotka ovat eniten vähentäneet päästöjään vuosina 2005-2019, joista Suomi on kolmantena Tanskan ja Britannian jälkeen. Hän toi esille Suomen suuret metsäalat ja niiden merkityksen ilmastonmuutoksen torjunnassa.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola korosti puheenvuorossaan maan itsenäisen ruokahuollon tärkeyttä ja suomalaisten kykyä ruokkia kansansa. Hän toi esille huolestuttavan tilanteen Suomen metsissä, missä vuosien 2017-2023 aikana pystyyn kuolleiden puiden määrä  kymmenkertaistunut erityisesti kuusikoiden kärsiessä kirjanpainajatuhoista. Tiirola varoitti myös metsäpalojen riskin kasvusta globaalisti ja vertasi Kanadassa palaneen metsän määrää Suomen metsäpinta-alaan. Hän korosti, että metsät eivät ole riskitön hiilivarasto, ja painotti viestinä, että Suomen metsiä ei tulisi museoida. Lisäksi hän toivoi ilmatieteenlaitokselta viisautta oikoa väärinkäsityksiä.

Maailman ja Suomen talouden iso kuva – heijastukset maa- ja metsätalouteen
 

​​​
Markus Lahtinen
 

PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen loi katsauksen maailmantalouden näkymiin. Globalisaatio on ongelmissa. Hyvin erilaiset yhteiskunnat ovat menestyneet taloudessa. Yhdysvaltojen erot osavaltioiden taloudessa ovat johtaneet populismin ja Amerikka ensin –ajattelun kasvuun. Saksa ei ole enää entisensä, talous on supistunut. Myös Kiinan kasvu hiipuu: työikäinen väestö vähenee ja yksityinen kulutus ei nouse. Kiinan vientivetoinen strategia tuo kansainvälisen kauppajärjestelmän kriisiin. Maa- ja metsätaloudessa pitää päästä eteenpäin haastavien vuosien yli. Lahtinen näki mahdollisuuksia globaaleissa menestystarinoissa ja vihreässä siirtymässä, jossa tarvitaan myös julkista tukea. Huoltovarmuudesta on myös pidettävä kiinni.

MTK:n 2. puheenjohtaja Arto Laine nosti kommenttipuheenvuorossaan esille sen, miten turvataan maatilojen ja maatalouden kannattavuus ja huoltovarmuus markkinatalouden toimintaympäristössä. Iso riski on, että toimintaa ajetaan alas. Miten tähän yhtälöön sopivat myös yhteiskunnan muut toiveet mm. ympäristöasioiden suhteen, hän kysyi.

​​​
Atte Jääskeläinen

Huomisen vaikuttaminen – kansalaisten ja etujärjestöjen roolit

Yliasiamies Atte Jääskeläinen Sitrasta toi esiin Suomen poikkeuksellisen kehityksen sadassa vuodessa vauraaksi maaksi, mikä on ainutlaatuinen saavutus maailmanhistoriassa. Hän korosti, että tämä saavutus oli mahdollinen ihmisten yhteisponnistuksin panostamalla koulutukseen. Suomi oli vuonna 1991 maailman koulutetuin työvoiman maa, jolla on runsaasti luonnonvaroja, erityisesti metsää.

Jääskeläinen painotti kestävän kasvun tarvetta ja varoitti, että ilman terveitä pääomia kasvua ei synny, ja globaalisti kulutamme luontopääomaa. Hän näki puhtaan siirtymän tarjoavan ennennäkemättömän mahdollisuuden, mutta tulevaisuuden ongelmana Suomessa voi olla työvoimapula. Siksi on välttämätöntä investoida ihmisiin ja inhimilliseen pääomaan, johon kuuluvat mm. syntyvyys, tki-järjestelmän uusiminen sekä osaavan työvoiman tarjonnan varmistaminen. Jääskeläinen mainitsi myös muutosilmiöitä, kuten muutokset puoluekentällä ja suoran osallistumisen nousun sekä valtakäytännöissä tapahtuvan keskittymisstä.

"Meillä on puuta ja päätä" 

​
Juha Marttila

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila korosti kommenttipuheenvuorossaan monimutkaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden yhteyttä talouteen ja geopolitiikkaan. Marttila nosti esiin tulevaisuuden ruuan merkityksen: onko tulevaisuuden ruoka seuraava öljy, joka antaa suuntaa maailmanpolitiikalle. Marttila korosti omien vahvuuksien hyödyntämistä ja kokonaisturvallisuuden tärkeyttä erityisesti ruuan ja energian osalta. Hän siteerasi Alexander Stubbin lausetta MTK.n valtuuskunnassa vuosia sitten: "meillä on puuta ja päätä" alleviivaten Suomen potentiaalia vihreässä siirtymässä kohti puhtaampaa tulevaisuutta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ääri-ilmiöt ovat hänen mukaansa merkittäviä haasteita maataloustuottajille, ja niihin on kyettävä sopeutumaan.      

Ilon kautta

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen päätti seminaarin rohkaisevilla sanoillaan korostaen puheenvuoroissa esiin nousseita toivon näköaloja. Suomi on ollut viime vuosina apukoulujen priimus, kun oltaisiin pystytty parempaan. Hän painotti ratkaisujen löytämistä markkinoilta, jotta voimme turvata tulevien sukupolvien pärjäämisen. Viljanen korosti vanhempien roolia omien lastensa puolestapuhujina. Hän huomautti, että keskustelu lapsista on liian usein negatiivista ja kehotti muuttamaan suhtautumista perheeseen ja lapsiin. Hän kehotti näkemään lapset suurena rikkautena eikä taakkana. Viljasen mukaan suurin muutos on tapahduttava omissa asenteissa, ja kun kyse on perhepolitiikasta ja maaseudun mahdollisuuksista, ilon kautta on kuljettava eteenpäin.