​​​​​​​
Eerikki Viljanen

 

Viljanen: viljelijät tyytymättömiä - syystäkin
 

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen nosti avauspuheenvuorossaan esille Keski-Euroopan viljelijäprotestit. Tyytymättömyys vallitsevaan tilanteeseen ei jäänyt epäselväksi. Suomessa viljelijöiden parissa on myös tyytymättömyyttä.  

- Tapa, jolla nostimme esille epäkohtia, oli mielestäni onnistunut. Tapaamiset ja ruokamarssit saivat väkeä liikkeelle ja näkyvyyttä, Viljanen sanoi. 
 
Viljasen mukaan halpuutuksen uusi aalto on lähtenyt liikkeelle S-ryhmän sianlihavalinnoissa.  

- Kyse on kuitenkin laajemmasta kehityskulusta, ei vain yhdestä tuotteesta. Kaupan tavoite on laskea kotimaisten tuotteiden hintaa tuonnin avulla, Viljanen muistutti. 

Viljanen toivoi, että halvimman hinnan valitseminen kaupan kilpailutuksessa laadusta ja tuotantotavoista välittämättä ei ole kaupan uusi toimintatapa.  

 

Pohjois-Savon osuuskauppa sai kehuja

Pohjois-Savon osuuskaupan toiminta COOP-sianlihan suhteen sai Viljaselta kehuja. Tapaus nosti myös esille jatkuvan edunvalvonnan ja viestinnän merkityksen epäkohtiin puuttumisessa. 

Viljanen korosti, että julkisen vallan tehtävä on vahvistaa elintarvikevientiä myös huoltovarmuuden turvaamiseksi. 
 
- Puumarkkinakehitys osoittaa viennin ja tuonnin välisen suhteen merkityksen, hän sanoi. 
 
Viljanen nosti esille tulevien EU-vaalien merkityksen elinkeinoillemme.  

- On oltava hereillä ja aktiivisia varmistamaan, että Suomesta valitut ehdokkaat ymmärtävät maa- ja metsätalouden etua, hän sanoi. 

Esimerkkinä tästä ymmärryksestä Viljanen nosti ennallistamisasetuksen.  
 
- Pitkäjänteisen vaikuttamisemme takia hallitus on nyt samoilla linjoilla kanssamme EU-metsävaikuttamisessa, hän sanoi.  
 
Viljanen nosti esille maaseudun väen äänestysaktiivisuuden. Heikko äänesttysaktiivisuus on saatava kääntymään. Hallituksen kehysriihestä Viljanen löysi elinkeinojemme kannalta sekä hyvää että myös huolenaiheita.  

- Näyttäisi, että suoria leikkauksia ei ole maa- ja metsätalouteen tulossa. Hallinnon leikkaukset kuitenkin herättävät huolta. Meidän varmistettava hallinnon sujuvuus, hän sanoi.  

Viljanen korosti, että edunvalvonta ollut tärkeää mm. hallituksen verolinjauksiin vaikuttaessa. Vaikuttamistyö on kuitenkin pikemminkin alussa kuin lopussa. 

Pääministeri Petteri Orpo vieraili MTK:n valtuuskunnassa
 

Työ, turvallisuus ja koulutus ovat hallitukselle keskeisiä teemoja. Pääministeri Orpo sanoi, että yleisen alv-kannan nostamisella aiheutettiin vähiten vaikutusta työhän ja yrittämiseen Ruuan alviin ei kuitenkaan kajottu. Orpo korosti myös, että poliisin resursseihin ja peruskoulun kehittämiseen saatiin lisää satsausta. 
 
Hallitusohjelma on Orpon mukaan täynnä kasvua lisääviä toimia, kuten työmarkkinauudistuksia. Erityisesti paikallisen sopimisen edistäminen on hänen mielestään tärkeää.  
 
Pääministeri korosti, että leikkaamalla ei saada aikaan talouskasvua. Hallitus ohjaakin isoja panostuksia tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. 
 
- Paljon on tehtävää, uskon, että tehdyt päätökset riittävät, jotta velkaantuminen taitetaan. Uutta velkaa ei tule ottaa yhtään enempää kuin mitä on pakko, Orpo sanoi. 
 
Valtuuskunnan jäsenten kysymyksissä pääministerille nousivat esille lunastuslaki ja sähkönsiirtolinjojen korvaukset, rahapeliuudistus hevosalan kannalta, elintarvike-, kilpailu- ja hankintalain uudistus, vanhojen metsien suojelukriteerit, itäisen Suomen tukeminen, alemman tieverkon kunto sekä ruuan julkiset hankinnat niin, että ne ovat suomalaiseen tuotantotapaan liittyvän lainsäädännön mukaisia. 
 
Orpo korosti asioiden olevan valmistelussa. Nyt tärkeintä on asioiden toimeenpano kirjausten mukaisesti. Pääministeri nosti elintarvikeviennin tärkeimmäksi lääkkeeksi maatalouden kannattavuusongelmiin. Itä-Suomen elinvoiman parantamiseksi komissiolle on ehdotettu uutta rahoitusvälinettä, jonka valmistelu EU:ssa on saatu liikkeelle. Hallituksella on myös merkittävät panostukset tieverkon korjausvelan purkuun. 
 

​​​
 

Valtuuskunta valitsi puheenjohtajat
 

Valtuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Eerikki Viljanen.
Valtuuskunnan 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Sanna Hämäläinen.
Valtuuskunnan 2. varapuheenjohtajaksi valittiin Sari Lantta. Lantta voitti vaalissa vastaehdokkaansa Mattio Heikkilän äänin 41-34.

Puheenjohtajien toimikausi kestää seuraavan vuoden ensimmäiseen valtuuskunnan kokoukseen asti.

MTK:n toimintakertomus vuodelta 2023 hyväksyttiin

MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin esitteli MTK:n vuosikertomuksen vuodelta 2023. Vuosikertomus kuvastaa toiminnan monipuolisuutta ja haasteita, jotka kohtasimme edellisenä vuonna. Wallin korosti, että vuosi 2023 ei tuonut toivotunlaista vakautta, johon vaikuttivat muun muassa Ukrainan sota, Venäjän tilanne ja Suomen Nato-jäsenyys. Metsäsektorilla EU:n lainsäädäntömuutokset toivat haasteita.

Wallin painotti myös vaikuttamisen merkitystä tulevissa EU-vaaleissa. Nuorten edustus ja äänivallan saaminen MTK:n johtokunnassa oli merkittävä edistysaskel, ja Wallin mainitsi myös viime vuoden Metsämarssin sekä tämän vuoden Ruokamarsin saaman huomion.

Avoimuusrekisterin täytäntöönpano ja hallinto-ohjesäännön käyttöönotto järjestössä selkeyttävät järjestötoimintaa. Huhtikuun alusta lukien MTK:lla on velvoite raportoida päättäjien tapaamisista. Henkilöstötutkimuksen tulokset osoittivat häirinnän vastustamisen mekanismien olevan kunnossa. Wallin korosti jäsenmäärän laskun olevan järjestön yhteinen huoli.

Hän painotti, että toimintasuunnitelma ja vuosikertomus ovat keskeisiä työkaluja, joita on tärkeää peilata toisiinsa. Vaikka suunnitelmat ovat suurimmalta osin toteutuneet, resurssit ovat aina rajalliset, vaikka toimintamahdollisuudet ovatkin hyvät.

Valtuuskunta hyväksyi MTK:n toimintakertomuksen vuodelle 2023. 
 

MTK-Vähäkyrö on Vuoden Helmi - Palkinto luovutettiin MTK:n valtuuskunnassa 

MTK-Vähäkyrö on valittu Vuoden 2023 Helmeksi. Palkinto luovutettiin MTK-Vähäkyrölle MTK:n valtuuskunnan kokouksessa 24.4. Espoossa. Vuoden Helmi on MTK-yhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten arvostettu tunnustus, joka myönnetään vuosittain yhdistykselle, joka on osoittanut erityistä ansioitumista maaseudun kehittämisessä ja yhteisöllisyyden edistämisessä. MTK-Vähäkyrö ansaitsi tunnustuksen erityisesti ideoimalla ja järjestämällä maaseutuaiheisen valokuvanäyttelyn keväällä 2023. Näyttely koottiin Viljelijä välittää -valokuvakilpailun kuvista.  

MTK-Vähäkyrön valokuvanäyttely oli avoinna suurelle yleisölle reilun kuukauden ajan. Muun muassa yli 200 peruskoululaista kävi tutustumassa näyttelyyn Vähäkyrö-talolla. Samanaikaisesti MTK-Vähäkyrö järjesti 7. luokkalaisille kotimaisen ruuan viikon, joka on ollut perinne jo yhdeksän vuoden ajan. Yhdistys tuki tapahtumaa toimittamalla ja maksamalla kaikki tarvittavat raaka-aineet kotitaloustunneille. Tapahtuman ympärillä yhdistys järjesti yhdessä Vähäkyrön aluelautakunnan kanssa iltapäivätapahtuman, jossa käytiin avointa keskustelua maaseudun tilanteesta ja asioista. 

Vuoden Helmi -palkinto luovutettiin MTK:n valtuuskunnan kokouksessa 24.4.2024 Espoon Hanasaaressa. Palkinnon luovuttivat Helmityöryhmän puheenjohtaja Riitta Torikka ja työryhmän jäsen Aleksis Kyrö. Risto Saalastin Kylväjä-patsaan ottivat vastaan MTK-Vähäkyrön puheenjohtaja Anne Hakala ja sihteeri Mariia Nuuja.  

- Olemme erittäin iloisia ja ylpeitä tästä huomionosoituksesta. Valitsimme tietoisesti kohderyhmäksemme alueen nuoret, sillä he ovat tulevaisuuden maaseudun kehittäjiä ja kuluttajia, kommentoivat Hakala ja Nuuja voittoa.  
 

​​​
Vasemmalta MTK-Rannikon johtokunnan jäsen  Sami Nivala, MTK-Rannikon puheenjohtaja Sauli Joensuu, MTK-Pirkanmaan liiton puheenjohtaja Jukka Niittyoja, MTK:n valtuuskunnan 1. varapuheenjohtaja Sanna Hämäläinen,  Riitta Torikka, MTK-Vähäkyrön sihteeri Mariia Nuuja, MTK-Vähäkyrön puheenjohtaja Anne Hakala. Helmityöryhmän puheenjohtaja Riitta Torikka ja Helmityöryhmän jäsen Aleksis Kyrö.

Kunniamaininta MTK-Rannikolle ja Pirkanmaan maaseutunuorille 

Lisäksi kunniamaininnan saivat MTK-Rannikko ja Pirkanmaan maaseutunuoret. MTK Rannikko järjesti viljelijöille ja maaseutuyrittäjille virkistyspäivän 17.3.203 Raahessa. Pirkanmaan maaseutunuoret puolestaan toteuttivat yhteistyössä FarmiÄlli-hankkeen kanssa Liha-appron, jonka keskeisenä teemana oli luoda positiivista mielikuvaa suomalaisesta ruuantuotannosta. 

 

Talousasiat ja tilinpäätös

Talousjohtaja Heikki Laurinen esitteli MTK:n tilinpäätöksen. 
Valtuuskunta hyväksyi tilinpäätöksen vuodelta 2023. 

 

Valtuuskunta kävi monipuolista yleiskeskustelua

Kokouksen päätteeksi valtuuskunnan edustajat toivat näkemyksiään ja huolenaiheitaan esille MTK:n johdolle ja asiantuntijoille.

Jani Hevonoja nosti esille lunastuslain sekä maankäyttö- ja rakentamislain kokonaisuudistukset. On tärkeä huolehtia niihin vaikuttamisesta. Mikäli niissä epäonnistutaan, niin raakamaan hankinta lunastusmenettelyn kautta saattaa yleistyä. Onnettomin tilanne on tuulivoimaloiden voimajohtojen rakentamisessa. MTK:n malli vuotuisten korvausten osalta on saatava käytäntöön. Maanomistajan tulisi saada lunastusasioissa myös oikeusapua yhteiskunnan tuella. 
 
Tuula Ojanen esitti, että lypsylehmäpalkkioiden poikimavaatimus tulee muuttaa takaisin 18 kuukauteen, mutta ei saa vaikuttaa tukien maksuaikatauluun heikentävästi. Ojanen korosti, että maataloustuet olisi kohdistettava ruuantuotantoon. 

Sanna Hämäläinen esitti, että osakeyhtiömuotoisen maatilan sukupolvenvaihdoksen esteitä tulisi purkaa. On haasteellista järjestää jatkajalle rahoitusta, jos hänelle ei ole vakuudeksi kelpaavaa omaisuutta. Tilanpidon aloitusajan muutos olisi tarpeen. Osakkeiden hankintaan tulisi kohdentaa korkotukilainaa tai valtiontakaus. 
 
Susanna Suonio nosti esille viljelijän väsymisen ja talousvaikeudet. Työtaakka on kasvanut ja tiloilla yksityinen sekä työelämä nivoutuvat. Työtehoseura listannut helpottavia asioita, mutta talousvaikeuksissa niihin ei ole mahdollisuuksia ryhtyä. Välitä viljelijästä on osa ratkaisuja. Vähenevässä tuottajakentässä tärkeää on toisesta välittäminen. 

Jaakko Isomäki painotti, että meidän on saatava järkevää ja kannattavaa ruokavientiä. MTK tekee hyvää työtä yhteistyön rakentajana, yhteistyössä elintarvikeyritysten kanssa. 
 
Elina Junttilan mukaan kaupan kate maataloustuotteissa paranee, alempien portaiden taas ei, edes kustannusten nousua vastaavasti. Kauppa käyttää asemaansa pakkaajien kilpailutuksissa niin, että se voi korjata jättämäänsä tarjousta. Kilpailutus käydään jo ennen istutuksia ja todellisia neuvotteluja ei käydä, vaikka tulee muutoksia sadon ja kustannusten suhteen. Nykymenolla peruna-ala näivettyy. Suomessa on Euroopan halvin peruna. MTK:n syytä laittaa elintarvikemarkkinavaltuutettu töihin, jotta kotimaisen perunan saatavuus ei vaarannu. 

Sauli Joensuu muistutti, että valtuuskunta hyväksyi korvauskelpoisuusasioissa jonotuslistamallin. Pari vuotta on tästä kulunut, mutta malli ei vielä käytössä. Nyt valmistelun alla olevassa mallissa poistumana huomioitaisiin vain 2024 poistuma, vaikka vuodesta 2016 lähtien korvauskelpoinen ala on vähentynyt nettona 1732 hehtaaria Pohjois-Pohjanmaan elyn aluella. Tämän aikavälin poistuma olisi otettava huomioon jonotuslistamallissa ensi vuonna ja sitä on vaadittava ministeriöltä. Investoivien tilojen tilanne on vakava: aktiivinen ruuantuotanto ei kannata ja raha ei tahdo riittää, jos ei ole muita tulonlähteitä.  Huonosti pärjäävien tilojen määrä on liian iso ja ruuantuotannosta on tullut talkootouhua. Hyväksytäänkö tällainen maatalouspolitiikka, jossa muuta kautta saa paremmin tuloa kuin ruokaa tuottamalla? Vientiä tarvitaan, mutta meillä ei kohta vietävää. Vastuullisia kauppaketjuja pitää haastaa. S-ryhmällä vastuullisuutta on vain halpa hinta, vaikka pitäisi myös huolehtia alkutuottajista. Kuluttajille pitäisi kertoa totuus, että tuet eivät riitä tilojen hankintoihin. Tarvitaan myös suurempi siivu markkinasta. MTK ei aja riittävästi aktiiviviljelijän asiaa ja nosta keskustelua markkinaongelmista, signaalia näistä tarvitaan kentälle. Orpolle Joensuu halusi viestiä, että luonnonlaidunten byrokratia ja valvonnat kohtuuttomia. Uudet tulkinnat mm. rantalaidunten tukikelpoisuudesta ja niiden inventoinnit vähensivät tukikelpoista alaa kymmenillä prosenteilla. 
 
Sami Nivalan mukaan vastuullisuus noussut keskusteluissa. Yhteiskunta, rahoittajat, kauppa ja jalostajat vaativat vastuullisuusraportointia. Silti kuluttaja haluaa tuotteet halvalla ja kauppa tuo omia merkkejään hyllyille. Kuluttaja pitäisi saada ymmärtämään valintojensa vastuullisuuserot. Taloudellinen vastuu tuottajaa kohtaan unohtuu, ja se tulisi nostaa esille julkiseen keskusteluun. Pitäisikö alkaa puhua suomalaisesta ruuasta reilumman kaupan näkökulmasta? Tässä olisi tarve lisäruokamarsseille. Maatalouteen investoineiden riskejä vastaan tulisi olla mahdollista tuottaa tulosta. Tukia tulisikin kohdentaa aktiiviseen ruuantuotantoon. Pienikin korjausliike tässä olisi oikea viesti kentälle ja tulevan ohjelmakauden valmisteluun. Joensuu toivoi valtuuskunnan tukea MTK-Pohjois-Suomen aloitteelle. 

Harri Vuotilainen kertoi, että hevosalaan kaavaillut rahoitusleikkaukset vaikuttavat jo 2024 astutuksiin ja kasvatukseen. Hevosmäärät ovat laskusuhdanteessa ja taloustilanne hevostiloilla on tiukka. Suomenhevosten määrä on alittanut kriittisen 1000 hevosen määrän. Voutilainen muistutti, että hevosala on tärkeä myös alkutuotannon kannattelijana. Tukien väheneminen ja kustannusten nousu huolettavat alalla. Hevospelaaminen tulisi siirtää lisenssimarkkinaan. Tarvitaan kuitenkin hevosalan kestävää rahoitusta vuonna 2016 sovitun mukaisesti. Paikallisella tasolla tulisi järjestää verkostoitumistilaisuuksia ja palveluntuottajarekistereitä hevosalan ja muiden toimijoiden kanssa. 
 
Markus Kivelä muistutti, että tilusjärjestelyt ovat osa kestävää kehitystä ja vastuullisen ruuantuotannon kehittämistä. Niiden rahoitus on nyt varmistettava Maanmittauslaitoksen rahanjakoon vaikuttamalla. 

Markku Hatakka ihmetteli, miksei maataloudesta ei puhu kukaan mitään julkisuudessa. Jutut ovat MT:stä lainattuja. Onko ala kiinnostamatonta, vai mikä tässä on? Hatakka kysyi myös, onko MTK:ssa kaikki liian samanmielisiä ja ihmetteli mitä hyötyä omistajaosuuskunnalle on korkeasta tuottajahinnasta?  
 
Tauno Paakkari korosti, että nuorten koulutukseen satsattava, mutta kasvatuksen esimerkit lähtevät kotoa. Ammatillisen koulutuksen oppilaat jäävät nyt vaille hyvää ohjausta. Nuoret tarvitsevat esikuvia. Maatalouden on oltava kannattavaa ja politiikan tulee edistää toimintaympäristön kehittämistä mahdollistavaksi ei rajoittavaksi.  
 
Jouni Mäkisalo kysyi, mistä kiinnostusta maatalousammatteihin saataisiin tytöille. MTK voisi tässä ottaa mallia somevaikuttajista. Lukiossa työvoimatoimisto opettaa kuinka haetaan työttömyystukia, ei cv:n tekoa. Mäkisalo muistutti myös, että ideologia voi ajaa todellisen ymmärryksen ohi maataloudesta puhuttaessa. Maataloudesta kiinnostuneita ei myöskään pitäisi heti laittaa täysin syvään päähän. 

Lassi-Antti Haarala nosti esille riistakantojen tihentymisen, erityisesti isot peurakannat. Nyt kantatavoitteet taas nousussa tiheytymäalueilla, kun niitä on ensin saatu vähennettyä. Riistapolitiikan ohjauksessa tulisi maanomistajien tarpeet ottaa paremmin huomioon. Pelkkä lunastuskorvauksen muutos sähkönsiirtolinjoilla ei riitä, pitäisi vaatia selkeämpi suunnanmuutos. Muutos maankäytössähän on pysyvä. Maatilojen vaiheittaiseen omistajanvaihdokseen pitäisi luoda toimenpiteitä. 
 
Jari Kajanin mukaan uusi EU:n kuljetusasetus meille liian hankala. Maitotiloilla ei ole tilaa ternivasikoiden kasvatukseen. Koko kolmivaihekasvatuksen perusta voi asetuksen takia lähteä rapautumaan.  Johtokunnan olisi oikeasti selvitettävä, mitä tukimaksatusviiveiden osalta on tehtävissä. Kajan esitti useita eri ennakonmaksatuspäiviä. Valvonnat ja ilmoitusaikaviiveet aiheuttavat paljon sanktioita pienistä asioista. Onko nykypäivää, että meillä on kaksi eri tukialuetta, Kajan kysyi. Hän esitti, että MTK alkaisi selvittää koko Suomen muuttamista C-tukialueeksi. 

Mikko Uusitalo nosti esille maakuntakaavojen viherkäytävät, jotka rajoittavat maankäyttöä ja korvauksia mahdollisesta vapaaehtoissuojelusta. Maakuntakaavassa tulee olla merkittynä alueita turvetuotantoon, muuten siihen ei mahdollisuuksia. Vaarana on, että turpeen energiakäyttö ei jatkuisikaan ja tämä romuttaisi myös kuiviketurvetuotannon. Uusitalo kannatti myös Kajanin esittämää selvitystyötä yhdestä tukialueesta Suomessa. Uusitalo kiitti MTK-Satakuntaa kaavavaikuttamisesta. Keskusliiton myös osaltaan huolehdittava maakuntakaavavaikuttamisen resurssoinnista. Uusitalo oli myös huolissaan, että turpeen energiakäyttö voi tulevaisuudessa vaarantua, jos pieniä maakunnallisia lämpölaitoksia ulotetaan päästökaupan piiriin. Uusitalo kannatti Kajanin esitystä tukialueisiin liittyvästä selvitystyöstä.

Janne Kainulainen nosti esille valkoposkihanhien aiheuttamat tuhot Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa ja peräänkuulutti toimia hanhiongelman ratkaisemiseksi. Hän kysyi, onko mitään mahdollisuutta saada valkoposkihanhi pois EU:n litudirektiivin osasta 2 metsästettäväksi lajiksi. Metsähanhi voitaisiin rauhoittaa vastineeksi joksikin vuodeksi.
 
Juha Junnila muistutti, että viennissä onnistuminen edellyttää meiltä omin toimin tehtävää hintakilpailukykyä, jossa tuotantokustannukset eivät voi olla tolkuttomasti klorkeammat. S-ryhmä on meille opettanut, että kilpailukyky tarkoittaa useimmiten hintakilpailukykyä. Maatalouteen tarvitaan konkreettisia kilpailukykyä parantavia toimia, joilla jo tehtyjä päätöksiä voitaisiin vähentää oleellisesti ja saada aikaa ns. "level plainfield". Yksimahaisten lantapoikkeusta tulisi jatkaa. Sikatilojen kasvava pinta-alavaatimus aiheuttaa lisäkuluja ja nyt häviämme merkittävästi torjunta-ainepuolella erityiskasvinviljelyssä. Viljelykiertovaatimus myös erittäin kallis ja hankala toteuttaa. Pitäisi voida valita nykyinen systeemi tai aiempi systeemi. 
 
Jarmo Willman nosti esille maastotutkimuksen aiheuttamat vahingot ja niiden hitaan korvauksen.  Maanomistajille olisi tarjottava asianmukainen korvaus vahingoista ja se olisi varmistettava katselmuksen muodossa. Riittävä keskustelu ja asioiden dokumentointi osapuolten välillä on myös tärkeää. 
 
Aarne Lehtonen toivoi keskusliitolta analyysiä siitä, miten ohjelmakauden tuet ovat kohdentuneet: vaikuttavuusanalyysiä ja tarkennettu laskelmaa siitä, mikä on nyt realismi. Tästä saataisiin työkaluja uuden ohjelmakauden valmisteluja varten. Saaristomeren alueella noussut debattiin se, että haluttaisiin tehdä julkinen rekisteri valuma-alueen peltolohkoista. MTK:n pidettävä tässä jäsentensä puolta. Varsinaissuomalaisille sopii myös Kajanin esitys. 

Atso Ala-Kopsala kannatti Kajanin esitystä. Hän kantoi huolta Luken Ruukin tutkimusaseman jatkosta. Turvemaiden ja viljelyn tutkimusta tarvitaan edelleen. Oxfordin yliopisto arvioinut nautojen osalta päästöt 3-4 –kertaisesti. Miten Luke aikoo varmistaa, että asiasta saadaan luotettavaa tutkimustietoa? Ala-Kopsala korosti myös, että keskittäminen ei välttämättä ole turvallisuutta. 
 
Timo Kankaanpää esitti, että jäsenviestinnän tasoa pitää tässä järjestössä nostaa. Hän toivoi nettisivuille ja someen avointa tietoa, mitä johtokunnassa tapahtunut. Hän toivoi parhaan somevaikuttajan palkinnon myöntämistä vuosittain järjestössä. Kankaanpään mukaan järjestön tulee reagoida näkyvästi ja julkisesti, aina kun rättiä tulee naamalle. 
 
Lari Koskiaho nosti esille tapauksen, jossa OP-Pohjola on yksipuolisesti heikentänyt voimassa olevaa metsävakuutusta kirjanpainajatuhojen osalta. MTK:n katsottava, mitä asialle voi tehdä. 

Markus Sjöholm kertoi, että Ruokavirasto ei ole antanut lintuinfluenssakorvauksista päätöksiä kuin muutamalle turkistilalle. Hän toivoi MTK:lta edelleen hyvää yhteistyötä asian edistämisessä ja myös jatkossa muissa asioissa. 

MTK:n johtokunta ja toimihenkilöt käsittelevät osaltaan kaikki esille nostetut asiat.
 

MTK Pohjois-Suomen esitys tukijärjestelmien yksinkertaistamisesta ja kohdentamisesta

Maatalousjohtaja Johan Åberg esitteli MTK:n johtokunnan kannan MTK Pohjois-Suomi esitykseen, että MTK ryhtyy toimenpiteisiin tukijärjestelmän yksinkertaistamiseksi ja tukien kohdentamiseksi aktiiviseen ruoantuotantoon.

Johtokunta jakaa huolen maataloustukien suuntautumisesta aktiivituotannon ulkopuolelle ja huomautti, että myös ympäristöhyödyt voidaan laskea aktiivisuudeksi. Viimeisimmässä maatalouspolitiikan uudistuksessa painotukset ja kohdentaminen eri tukijärjestelmien välillä ovat muuttuneet osittain EU:n yhteisen maatalouspolitiikan vihreän arkkitehtuurin ja kansallisten tavoitteiden vuoksi.

Uudistukset ovat vaikuttaneet suorien tukien jakoon, ympäristökorvauksiin ja muihin tukimuotoihin. MTK:n johtokunta on asettanut omat tavoitteensa seuraavaa CAP-uudistusta silmällä pitäen korostaen tarvetta parantaa ruokaturvaa ja huomioida sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ympäristöasioiden rinnalla. Tavoitteet kattavat muun muassa älykkään maatalouden tukemisen, viljelijöiden markkina-aseman vahvistamisen sekä nuorten yrittäjien houkuttelemisen alalle parantamisen. Lisäksi MTK on edistänyt hallitusohjelmaan kirjattua ruuan kasvuohjelmaa, joka tähtää ruuantuotannon ja elintarvikeviennin kasvuun vaatien samalla muutoksia nykyiseen tukijärjestelmään markkinaehtoisen tuotannon ja huoltovarmuuden edistämiseksi.

Lisäksi esiteltiin johtokunnan kannat aloitteisiin etäeläinlääkinnän edistämisestä sekä maaseutunuorten valtuuskuntapaikoista. Metsänhoitoyhdistysten tekemää aloitetta: "Kohti jäsenmäärää tukevia ja jäsenyhdistysten toimintaa vahvistavia sääntöjä" käsiteltiin valtuuskunnan ja johtokunnan kesken erikseen suljetuin ovin.

Puheenjohtaja Juha Marttilan puheenvuoro

Puheenjohtaja Marttila nosti puheenvuorossaan esiin julkisen talouden tilanteen, joka on pahempi kuin viime syksynä valtuuskunnassa arvioitiin. Sopeutustoimet ovat parhaillaan käynnissä. Marttila huomautti myös, että metsäpuolella suhdanne on heikko, mutta samalla hän ilmaisi tyytyväisyytensä puumarkkinatilanteeseen. Marttila nosti esiin huolestuttavan kehityksen ruokamarkkinoilla, erityisesti kuluttajien asenteissa. Kotimaisuus, laatu ja kestävyys ovat korvautuneet hinnalla. Marttila painotti valistustyön ja viestinnän lisäämisen tarvetta tällä alueella.

Marttila painotti talouspolitiikan johdonmukaisuutta yli vaalikausien ja korosti kotitalouksien ostovoiman kasvun merkitystä Suomen talouden ja maaseudun elinkeinojen sekä tuotteiden näkökulmasta. Ruokaturva ja luonnonvarat ovat meidän käsissämme. Kun tiukka paikka tulee, jokaisen tulee pitää huolta kansalaisistaan. Lisäksi hän kommentoi EU:n muodonmuutosta ja yllättyi komission esityksestä laskea susien suojelun tasoa.

Marttila korosti, että turvallisuus, talous ja kilpailukyky ovat ne teemat, joilla tulevaa Eurooppaa viedään eteenpäin. Hän totesi myös, että on tärkeää tunnistaa geopoliittiset muutokset, koska maailma muuttuu jatkuvasti. Marttila painotti elinkeinojemme tarvetta olla iskunkestäviä yllättävissä kriisitilanteissa, 

Marttila korosti kilpailutuksen merkitystä ja painotti tarvetta varmistaa, että suomalainen teollisuus saa mahdollisuuden osallistua kilpailuun, kun kauppa avaa huutokaupan. Marttila huomautti markkinoiden dramaattisesta muutoksesta ja varoitti, että jos nyt jäämme jälkeen, seuraukset voivat olla vakavia. 

Marttila ilmaisi huolensa Suomen ruokaviennistä. Kun verrataan viennin osuutta bruttokansantuotteeseen, Suomi sijoittuu EU:ssa häntäpäähän. Vaikka vientiä kaksinkertaistettaisiin, tilanne säilyisi ennallaan. Ruotsi etenee hyvää vauhtia ruokaviennissä. Meillä Suomessa on kyllä malli, mitä pitää tehdä ja valtiovalta on siinä mukana. Nyt pitää vain saada työkalut kuntoon.

MTK:n tavoitteena on, että pohjoinen tuki saadaan koko maahan, mutta monen lukon takana se on, ja sitä on vaikeaa muuttaa. Eläinkuljetusten säädöksiin Marttila peräänkuulutti poikkeuksia ja uskoi, että ne saadaan. Hän piti käsittämättömänä, että jo -5 °C:n lämpötilassa eläinkuljetukset takkuavat. Tärkeintä olisi varmistaa riittävä lämpötila kuljetusajoneuvojen sisällä eikä ulkona, jotta eläinten hyvinvointi taataan.

Marttila päätti puheenvuoronsa kiinnittämällä huomiota viljelijöiden hyvinvointiin. Hän mainitsi, että maatalouslomitus täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Hän korosti järjestelmän arvokkuutta ja erittäin tärkeää merkitystä viljelijälle.
 

Järjestön viestintä

Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Jussi Martikainen valotti valtuuskunnalle MTK:n ulkoista viestintää. Maaseudun Tulevaisuuden rooli nousi keskiöön korostaen lehden arvokasta työtä maaseudun elinkeinojen esiintuomisessa. Martikainen puolusti lehden itsenäistä uutislinjaa nähden sen järjestön kannalta turvallisena toimintatapana.

Martikainen kertoi myös järjestön näkyvyydestä muissa medioissa. Erityisesti Metsä- ja Ruokamarssit keräsivät laajaa huomiota ja tukivat MTK:n keskeisiä viestejä. Kaupan vahvuus markkinoilla tuli selvästi esille samalla kun tuottajan aseman parannustarve sai vahvaa tukea. Vaikka joitain soraääniä muutaman tutkijan osalta esitettiin, maatalouden budjettiosuuden puolustus ja byrokratia-asioiden esiintuonti onnistuivat.

Martikainen korosti jäsentemme arvokasta työtä sosiaalisessa mediassa ja kannusti aktiiviseen viestintään. Hän ei nähnyt näiden aktiivisten somettajien kouluttamiselle MTK:ssa tarvetta, vaan uskoi heidän saavan itsenäisesti parempia tuloksia. Jäsenverkostojen tiedonkulun kehittäminen nousi myös esiin, ja Martikainen lupasi parannusta valiokuntaverkostojen tiedonkulkuun ja kokousmuistioiden jakeluun, jotta tiedämme toistemme tekemisestä.  Hän uskoi keinoja siihen löytyvän. 

Lopuksi Martikainen kannusti kaikkia jäseniä aktiiviseen viestintään. Hän muistutti, että viestintä ei ole pelkästään viestintäyksikön vastuulla, vaan jokaisen jäsenen on sitä tehtävä omalla osa-alueellaan. Yleisönosastokirjoitukset ja tarjotut haastattelut ovat tehokkaita viestinnän välineitä, jotka auttavat mediaa ymmärtämään paremmin MTK:n näkökulmia ja tavoitteita.

--------------------

 

MTK:n valtuuskunnan tulevaisuusseminaari "Kestävä ja turvallinen Suomi 2030"

Valtuuskunta suuntasi katseet tulevaisuuteen seminaarissaan ”Kestävä ja turvallinen Suomi 2030". MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen muistutti seminaarin avauspuheenvuorossaan, että MTK:n jäsenet eivät ole vain sopeutumassa toimintaansa vaikuttaviin muutoksiin, vaan he ovat myös  eturintamassa hakemassa niihin ratkaisuja. Seminaaripäivän juonsi ja keskusteluihin johdatteli toimitusjohtaja Karina Jutila, E2 Tutkimus. Lue lisää seminaarin annista täällä.