Kurvinen teki jäähyväiskäynnin

Toimitusministerinä toimiva Antti Kurvinen (kesk.) teki valtuuskuntaan jäähyväiskäynnin, jonka yhteydessä hän teki vuoden ministeriajastaan tilinpäätöksen. Kurvinen kertoi halunneensa ensin arvioida lyhyen kautensa alussa olennaisimmat vaikutettavat asiat.

Hän nosti esille näkyvämmän metsävaikuttamisen Euroopassa, ruokaketjun oikeudenmukaisuuden ja tuottajan neuvotteluvoiman lisäämisen sekä maatalouden ja ruuan arvostuksen nostamisen.

Kansallinen metsästrategia 2035:sta saatiin strateginen tiekartta. Kemerasta tuli Metka ja EU:ssa muodostettiin yhteinen metsäryhmä neljän valtion kesken.

Kokousväki muisti Kurvista lahjoittamalla hänelle kirveen puuhommia varten.

Huoltovarmuuspaketti ja elintarvikemarkkinalaki

Kurvinen nosti esille Huoltovarmuuspaketin, joka ohjasi 45 miljoonan euroa polttoaineenveron lisäpalautukseen ja luonnonhaittakorvaúksen lisäosaan.

Kannattavuuskriisin hoitamisessa hallitus vei läpi sähkö- ja lannoitteiden kustannustuen, jonka toimeenpaneva viranomainen on Valtiokonttori. Tuki tulee hakuun kesällä. Nautapalkkioiden maksamisen haasteet Kurvinen myönsi.

Hallituskauden lopussa elintarvikemarkkinalakia kiristettiin.

- Raha kiertää jatkossa ketjussa nopeammin ja maksuvalmius paranee. Kohtuuttomat sopimusehdot kielletään ja elintarvikemarkkinavaltuutettu saa uusia valtuuksia, Kurvinen kertoi.

Kurvinen nosti esille saavutuksena myös, että eläinten hyvinvointilaki saatiin maaliin 12 vuoden väännön jälkeen. Myös kotimaisen lihan brändiä vahvistetaan.

Lihalle kestävyyskriteerit

- Olen asettanut työryhmän pohtimaan lihan kestävyyskriteereitä. Tavoitteena blokata tuontia, joka ei ole Suomen lainsäädännön mukaista, Kurvinen kertoi.

Tukien maksatusaikataulujen osalta on saatu aikaan edistystä.

- Tällä hetkellä 24 % tuista siirtyisi seuraavalle vuodelle. 100 miljoonaa euroa ympäristökorvausta on saatu tämän vuoden puolelle, samoin 40 miljoonaa luomutukia on jo saatu siirrettyä maksuun tälle vuodelle, Kurvinen sanoi ja lupasi jatkaa työtä maksuaikataulujen eteen toimitusministerinä.

Maataloushallinnon uudistuttava

Kurvinen penäsi maataloushallinnon uudistamista, joustavuutta ja tehokuutta.

Suomalainen ruoka ja puu on keskeinen osa huoltovarmuutta. Hän kiitti MTK:ta ja sitä tärkeää työtä, jota viljelijät ja metsänomistajat tekevät.

- Älkää luopuko maauskosta vaikka ajat ovat vaikeat, Kurvinen sanoi.

Keskustelussa Kurvinen otti kantaa myös riista- ja petoasioihin sekä ympäristöluvitukseen.

Valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen kiitti ministeriä yhteistyöstä ja muistutti, että MTK:lla on maan paras asiantuntemus maaseudun asioissa ja koko elämä maa- ja metsätaloudessa kiinni.  

 

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen ja valtuuskunnan 2. varapuheenjohtaja Sari Lantta luovuttivat ministeri Kurviselle kirveen.

 

Viljanen: Tarvitaanko maaseudun puolustusliitto?

Mhy-jäsenyydessä on lanseerattu metsien puolustusliitto. MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen sanoi avauspuheenvuorossaan, että metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalvelut  ja MTK:n metsäedunvalvonta ovat vallitsevassa tilanteessa enemmän kuin paikallaan.

Maataloudessa on eroja hinnoissa ja kannattavuudessa eri tuotantosuuntien kesken. Uhkana, että kauppa yrittää painaa hintoja alas. Tukipolitiikassa jää myös paljon korjattavaa seuraavalle ministerille.

- Inflaatio, korot ja ostovoima sekä leikkaukset ja veronkiristykset voivat aiheuttaa isoja haasteita. Infran heikentyminen ja väestön ikääntyminen uhkaavat mahdollisuutta elää ja yrittää maaseudulla. Mistä riittää rahat alueille ja tuotteisiin, Viljanen kysyi.

Kannattavuus nousuun

Saatamme joutua lanseeraamaan myös maaseudun puolustusliiton.

- Tarvitsemme maatalouteen paremman kannattavuuden, mutta jää nähtäväksi, pitääkö meidän alkaa puolustamaan myös muita elämisen edellytyksiä yhtä kiivaasti, Viljanen pohti.

Pitääkö meidän kaivaa poteroita tai ryhmittyä hyökkäykseen alueemme elinkeinojen puolustamiseksi? Me pärjäämme,  kun siihen annetaan reilu mahdollisuus. On varmistettava, että tulevassa hallituksessa ja EU:ssa vallitsee asioistamme ymmärrys.

Hallitusohjelmaan vaikuttaminen on tämän vuoden keskeisin kysymys. Riittääkö metsiin ja maatalouteen vaikuttaminen vai tarvitaanko maaseudun puolustusliitto?

- Selvää on, että tuumaakaan ei anneta periksi ja olemme täysillä vaikuttamassa elinkeinojemme puolesta, Viljanen summasi.
 

Eerikki Viljanen

Valtuuskunnan puheenjohtajat jatkavat

Vasemmalta Sari Lantta, Eerikki Viljanen ja Sanna Hämäläinen.

Valtuuskunta valitsi puheenjohtajat seuraavaksi vuodeksi. Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa Eerikki Viljanen. Hän voitti vastaehdokkaansa Jaakko Isomäen äänin 53-23. Valtuuskunnan 1. varapuheenjohtajana jatkaa Sanna Hämäläinen ja 2. varapuheenjohtajana Sari Lantta. 

Jaakko Isomäki edustaa kokouksessa Etelä-Pohjanmaalta.

 

MTK:n vuosikertomus 2022

MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin esittelin MTK:n vuosikertomuksen vuodelta 2022.

 

- Ukrainan sota muutti maailmaa ja huoltovarmuus korostui keskusteluissa. Osin myös sen myötä meistä tuli aidosti asiantuntijaorganisaatio, jonka mielipiteitä haluttiin kuulla, Wallin sanoi.

Viime vuonna maataloudessa korostui  CAP-strategiaan ja maatalouden parlamentaarisen työryhmän työhön vaikuttaminen.

Wallinin mukaan viestit ruokamarkkinoiden epätasapainosta ja maatalousyrittäjän kustannuskriisistä menivät viestimissä perille. Metsäpuolella järjestö on tehnyt vaikuttavaa työtä ja myös MTK:n esittämä metsäbiotalouspaneeli saatiin aikaan.

- Jäsen- ja järjestöviestintää on kehitetty mm. jäsenlehti Mainion ja digitaalisten uutiskirjeiden osalta, mutta työtä riittää edelleen paljon. Oleellista ei ole viestinnän määrä, vaan tavoittavuus ja vaikuttavuus, Wallin sanoi.

Wallin kertoi myös, että tuuli- ja aurinkovoiman ja siirtolintojen rakentamisessa on nyt vahva neuvontatarve.

Hän nosti esille myös luonnonvara-alan koulutuksen edunvalvonnan, missä MTK torjui koulutusleikkaukset. Toimiva koulutus mahdollistaa, että alalle saadaan työvoimaa.

Juha Junnila ja Mervi Piispanen kritisoivat vuosikertomuksen maataloustekstiä turhan positiiviseksi. Tilanne ei ole tyydyttävä erityisesti sianlihantuotannon osalta. Siellä maatalousuudistus aiheutti merkittävät tukileikkaukset.

Matti Seitsonen korosti, että tilojen ja tuotantosuuntien osalta isoja eroja.

Valtuuskunta hyväksyi toimintakertomuksen, mutta maataloustekstin muotoilua päätettiin hioa vielä lopulliseen muotoonsa.

Valtuuskunta palkitsi MTK-Merikavian Vuoden Helmi -palkinnolla

MTK-Merikarvia sai Vuoden Helmi 2022 -palkinnon perusteena Terve Ruoka -messujen ansiokas järjestäminen Merikarvialla. Terve Ruoka -messut on noussut merkittäväksi tapahtumaksi sekä alueellisesti että maakunnallisesti. MTK-Merikarvia on loistavalla tavalla osallistanut mukaan tapahtumaan paikalliset lukiolaiset ohjelmatuottajina luoden nuorille positiivisen kokemuksen kotiseutuun ja -kuntaan.

MTK-Merikarvialla on päävastuu tapahtumajärjestelyistä. Muita järjestäjiä ovat Merikarvian kunta, Merikarvian lukio sekä tapahtumapaikka, Koivuniemen Herran Farmi. 

Terve Ruoka -messuilla on myös nostettu hienosti esiin pientuottajat paikallisine tuotteineen.  Messuilla on myös jatkuvuutta. Tapahtuma järjestettiin Meri-Karvialla myös tänä keväänä 1.-2.4.2023.

Palkinnot luovuttivat Helmityöryhmän puheenjohtaja Kati Partanen ja työryhmän jäsen Pekka Kärkäs. 

Poika-patsaan ottivat vastaan MTK-Merikarvian puheenjohtaja Milla Ruuhikorpi ja yhdistyksen sihteeri Mika Myllykallio.  

 

Vuoden Helmi -kunniamaininnan saivat MTK-Alavus ja MTK-Savonlinnan Seutu

MTK-Alavus toteutti aggregaattien keräysprojektin sota-alueilla asuvien ukrainalaisten auttamiseksi. Yhdistys selvitti aggregaattien saajat ja toimitti paikan päälle Ukrainaan 30 aggregaattia.
 

MTK-Alavuksen kunniamaininnan otti vastaan Timo Kankaanpää, joka on Etelä-Pohjanmaan edustaja MTK:n valtuuskunnassa. Vasemmalla Helmityöryhmästä Timo Kärkäs ja oikealla Kati Partanen.

MTK-Savonlinnan seutu jatkojalosti Kokkaa kotimaista -konseptia ja järjesti ikäihmisille itsenäisyyspäivän lounaan 6.12.2022. Juhlalounas valmistettiin kotimaisista raaka-aineista. Lounaalle osallistui 700 ikäihmistä.
 

MTK-Savonlinnan Seudun kunniamaininnan otti vastaan MTK-Etelä-Savon puheenjohtaja, MTK-Savonlinnan seudun  johtokunnan jäsen Sanna Hämäläinen. 

Lue lisää MTK:n tiedotteesta. 

 

Jyrki Wallin esitteli valiokunta- ja verkostouudistuksen

Toiminnanjohtaja Wallin esitteli valtuuskunnan syyskokouksen linjausten mukaisen johtokunnan esityksen valiokuntien ja verkostojen kehittämiseksi.

Uudistuksen yhteydessä kehitetään valiokuntien ja verkostojen toimintaa ja täsmennetään niiden roolia.

Erityisesti peltokasvi- ja lihavaliokunnan kehittäminen on fokuksessa. MTK Luomu muutetaan nyt myös selkeämmin valiokunnaksi.

Uudistuksessa laaditaan uusi hallinto-ohjesääntö. Toimihenkilöiden lisäresursseja on tarkoitus lisätä valiokuntiin MTK liitoista ja metsänhoitoyhdistyksistä.

Valiokuntien koulutusta ja viestintää ollaan myös kehittämässä. Asiakohta merkittiin tiedoksi.

 

 

Yleiskeskustelu vilkasta: Uuden ohjelmakauden tuet, heikko kannattavuus ja maankäyttö puhuttivat

Yleiskeskustelussa valtuuskunnan jäsenet toivat esille monia huolenaiheitaan. Esille nousikin useita tärkeitä teemoja järjestön vaikuttamistyöhön.

Suvi Rantala nosti esille kotieläintuotannon, erityisesti yksimahaistuotannon ongelmat uuden ohjelmakauden ja kustannuskriisin vuoksi. Hän korosti, että on tärkeää pyrkiä pitämään kiinni kansallisista tuista.

Kalle Myllynen esitti, että lomituksen raskausaikapäivät tulisi palauttaa lähemmäs 150 vuorokautta ja päivät tulisi olla siirtokelpoisia tulevaisuuteen, jos ei kyetä niitä hyödyntämään ajallaan.

Petri Hovi nosti esille haastavan eläinlääkäritilanteen monissa kunnissa ja kaupungeissa. Eläinlääkäreitä ei ole riittävästi ja ongelman korjaaminen kestää vuosia. Jos tiloja voitaisiin luvittaa tietyissä eläinlääkäritehtävissä, mm. poikimahalvauksissa, niin se voisi viedä asioita eteenpäin. MTK:n tulisikin ajaa eläinlääkintälain uudistusta.

Esko Yli-Pärri toi esille huolensa Etelä-Suomen maidontuotannon tilanteesta. Nyt luovutaan tuotannosta tai siirrytään emolehmätuotantoon. Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen menetystä ei ole saatu kompensoitua. Hän kysyi, mitä johtokunta tekee Etelä-Suomen maidontuotannon puolesta. Uuden ministerin tulisi helpottaa valkohäntäpeuran metsästystä. Yli-Pärri esitti valkohäntäpeuran metsästysalueen pienentämistä nykyisestä 500 hehtaarista 100-200 hehtaariin.

Jani Hevonoja nosti esille, että valkohäntäpeura- ja hirvieläinvahinkoihin on saatava poikkeuslupia alueilla, joissa ei ole päästy metsästysseuran kanssa sopimuksiin.

Kaisa Ralli korosti hallitusohjelmavaikuttamisen tärkeyttä. Hän kehotti kaikkia viemään terveisiä taimikonhoidon tärkeydestä. Mennään metsään tai ostetaan mhy:iltä palvelu.

Sanna Hämäläinen sanoi, että kentältä on tullut kiitosta siitä, että järjestö on kysynyt jäseniltä lomituksen ja eläinlääkäripalveluiden toimivuudesta. Uusien lomituspalvelualueiden rakentaminen on haastavaa, mutta silti ei perusteltua toimia eriarvoisesti. Jäsenysely tulisi uusia, jotta palvelut saadaan toimimaan uusilla hyvinvointialueilla tasa-arvoisesti.

Markku Hatakka toivoi, että valtuuskunnan kokousaikataulu tulisi saada inhimillisemmäksi, sillä yhden päivän aikataulu haastava. Jäsenpidossa pitäisi saada aikaan rahapalkkiokilpailu, millä saadaan jäsenpitoa nostettua. Hän kiitti siitä, että puutavaran kilpailutuksesta on nyt viestitty aktiivisesti myös keskusliiton suunnalta ja viesti on kantautunut jäsenistölle.

Lassi-Antti Haarala kannatti uusia esityksiä peurakannan sääntelyyn. Nyt tulee paljon vahinkoa viljelyksille ja korvausten haku on hankalaa. Lunastuslaki ja lunastuskorvaus ovat jääneet viime vuosisadalle semminkin kun isoja linja- ja infrahankkeita sekä kuntien- ja kaupunkien rakennushankkeita on käynnissä. Maanomistajien tulisi saada lunastuksista oikeudenmukainen korvaus hankkeen koko vaikutusajalta. Oikeudenmukaista olisi saada korvausta myös pysyvästä haitasta. Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen kompensointia yksimahaisten osalta pitää edistää. Hän nosti esille myös lomittajien puutteellisen osaamisen koneiden ja laitteiden osalta, ja että maaseudun tieverkosto on täysin unohdettu.

Pia Parikka sanoi, että viljelijän mitta on nyt täynnä nostaen esille kustannuskriisin, tukimuutokset ja vihreän CAP-uudistuksen. Kuormitus on suurta. Parikkaa huolestutti AB-alueen lypsykarjatalous. Lehmiä on todella vähän jäljellä. Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotusten leikkauksen kompensaatio ei ole tasa-arvoista, eritoten manner-Suomen uuhet lapsipuolen asemassa. Ei voi olla niin, että nyt valvonta ohjaa toimenpiteitä. Jos ei voida valvoa niin maksatuksia ei voida toteuttaa. Lomitukseen tulisi saada tasapuolinen järjestelmä, hyvä laatu. Nyt viljelijän pitäisi tietää etukäteen, milloin sairastuu. Pitäisi olla sen verran reserviä, että sairas saisi lomitusta. Parikka kysyi myös, onko elintarvikemarkkinavaltuutettu liian lepsu ja penäsi maatalouden perustutkimusta tuotantotoimintaan ei vain viherryttämiseen.

Perttu Sirviö kertoi, että jäsenet ihmettelevät tukiuudistusta nyt kun kylvöt tulossa. Muun muassa viljelykiertovaatimukset ja byrokratian uudet vaatimukset yllättäneet. Miksi ja miten tässä kävi näin ja miten voitaisiin välttää? Hän nosti esille taannehtivan lainsäädännön peikon metsäkatoasetuksen yhteydessä sekä kuluttajien ostokäyttäytymisen muutokset. Sirviö kysyi, voisiko MTK olla vaikuttamassa kotimaisten marjojen ja kasvisten menekin edistämiseksi. Hän kannatti myös Petri Hovin esitystä eläinlääkintälain muuttamiseksi.

Jari Kajan nosti esille lisärajoitteet ja piilokulut uudessa ohjelmakaudessa. Tarvitaan vahva näkemys seuraavaan ohjelmakauteen. Tuet ruuantuotantoon ja sääntely kannustavammaksi. Ruokaturva ja huoltovarmuustyö ovat nyt erityisen tärkeitä.

Sauli Joensuu nosti esille korvauskelvottomat pellot. Syysvaltuuskunnassa tehtiin esitys, että poistumaa vastaan ely-keskuksissa voisi hakea korvauskelpoisuutta. Tämä malli ei ole noussut pystyyn ja ministeriön mukaan mallin toteuttamiseen ei resurssia. Ministeriö on ehdottanut, että korvauskelpoisuutta voisi siirtää maanomistajalta toiselle ja sanonut, että uusia esityksiä otetaan vastaan. Hän kysyi, millä toimin MTK:n johtokunta aikoo edistää asiaa? Joensuu toi esille huolensa pohjoisen tuen leikkausaikeista, jotka tuotiin esille VM:n esityksessä leikkauskohteista ja peräänkuulutti, että MTK:n on ammuttava alas leikkaukset. Joensuu toi esille, että tilojen kustannuksissa korkokulut tulevat iskemään investoineille tiloille ja esitti 2016 mallin mukaista väliaikaisen kansallisen kriisituen kohdentamista velkaisille ja investoineille tiloille.

Mikko Uusitalo toi esille, että Satakunnan maakuntakaavaan vaikuttamisessa on tehty hyvää yhteistyötä MTK Satakunnan kanssa. Hän kannusti liittoja ja mhyitä olemaan aktiivisia maakuntaliittojen suuntaan. Hän toi esille, että maankäyttömaksu on puhuttanut ja toteutuessaan se loukkaisi maanomistajan oikeusturvaa. MTK:lla oltava vahva rooli, jotta maksu ei tule toteutumaan. Hän kannatti Sauli Joensuun kriisitukiesitystä ja Pia Parikan esityksiä panostuksista tuotantoon ja sen tutkimukseen.

Juha Junnila korosti, että paljon satsanneet sianlihantuottajat ovat nyt murhemielin uuden ohjelmakauden tukileikkausten vuoksi. Hän nosti esille, että tämä ja ensi vuosi on vielä aikaa fosforiasetuksen lantapoikkeuksen jatkon varmistamiseksi. Jos se ei jatku, niin eläinintensiivisillä alueilla tulee melkoinen sotku.

Anne Kangasvuori-Hosike nosti esille maaseututeiden kunnon. Myös niiden talvikunnossapito mennyt todella huonoksi. Jos nautapalkkioiden maksatusta ei saada tälle vuodelle, niin se on eriarvoista AB-alueelle. Myös yksimahaisten hyvinvointituet tulisivat näillä näkymin maksuun vasta 2024 AB-alueella. Hän kannatti valkohäntäpeuraesitystä ja Joensuun kriisitukiesitystä.

Otso Heikola kaipasi enemmän tietoa liittoihin, milloin edunvalvonnan asioihin vaikutetaan. Yksimahaisten kotieläinkorotukselle on saatava jotain tehtyä. Heikola nosti esille viljelijöiden kilpailun ja kilpailukyvyn parantamisen ja ihmetteli, miksi meillä on eri säännöt mm. torjunta-aineiden poikkeusluvista kuin esim. Ruotsissa.

Anna Setälä muistutti myös, että luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen poistamista ei kompensoitu. Paras väline kompensointiin on eläinten hyvinvointikorvaus. Jatkossa tuen viitemäärän pitäisi kohdistua nykytuotantoon, ei vanhoihin viitearvoihin.  Hän totesi, ett sika- ja siipikarjantuotannon kustannukset syntyvät alkuvuodesta ja korvaukset maksetaan vasta seuraavana vuonna.

Henrik Jensen nosti esille maatalouden heikon kannattavuuden. Tiloilla ei ole puskureita ja investointivelkaa. Päällä on kustannuskriisi ja kannattavuuskriisi. Kriisipaketti ei ole auttanut investoituneita ja SPV:n tehneitä tiloja ja tuottajahinnat ei nousseet kustannuksia vastaavasti. Nyt on ajettava muutoksia kilpailulakiin ja elintarvikemarkkinalakiin, sillä kaupan asema todella vahva. Kauppa pelkää lainsäädäntöä ja on nyt herkempi keskusteluun.

Sami Nivala kannatti Sauli Joensuun kriisitukiehdotusta. Aktiivista ja kehittyvää tuotantoa on pidettävä yllä. Hän kummasteli ja analysoi maankäytön muutosmaksun järkevyyttä käytännön esimerkein ja penäsi, että MTK:n on tehtävä tarkempi vaikuttavuusarvio maksusta ja sanoi, että järjestön linjan asiassa on terävöidyttävä.

Arno Granrothin mukaan nuoren metsän ja taimikonhoidon kriteerit niin tiukkoja, että rahaa jää nyt käyttämättä. Valvojat tiukkoja ja aivan kuin hakisivat virheitä. Luonnollisesti uudistuvissa metsissä tämä on yleistä.

Harri Voutilainen (Hippos) korosti, että maanviljelijä on hevosalan kumppani. Ala työllistää 15 000 ympäri Suomen suoraan ja välillisesti ja sillä on 300 miljoonan euron talousvaikutukset. Rehut ja elintarvikkeet ovat hevosalan ostopanoksia. Olemme ratkomassa luontokatoa ja ilmastonmuutosta yhdessä maatalouden kanssa. Hevosella on hyvät ympäristövaikutukset. Tiivis yhteistyö sidosryhmien ja innovaatiotoimijoiden kanssa on tärkeää.

Markus Sjöholm (STKL) kysyi mitä MTK aikoo tehdä sen suhteen, että turkistiloille ei saa myöntää investointitukea. Fosforiasetus on otettava vakavasti. Se on iso ongelma parin vuoden päästä. Kauhuskenaario löytyy Hollannista.

Timo Kankaanpää antoi kannatusta Saulille, fosfori- ja lantapoikkeukselle ja elintarvike- ja kilpailulain muutoksille. Kilpailuasioista pitäisi järjestön myös voida jatkossa keskustella niin, että saadaan huomio oikeisiin asioihin. Kankaanpää kysyi, saavutetaanko järjestön viesteillä jäsenet ja kuluttajat ja kiitteli Oiva verkko-opiston tarjontaa.

Matti Kantola nosti esille hukkakauran torjunnan tärkeyden erityisesti siementuotannolle, ja että CAP:n viljelykiertovaatimus on ongelma.

Bartje Harmoinen kannatti Saulin ehdotusta ja toi esille, että peltoalojen korvauskelvottomuus vaikeuttaa tilojen jatkuvuutta.   

Matti Seitsonen kertoi, että uusi tukijärjestelmä aiheuttanut kentällä harmaita hiuksia. Hän on havainnut, että tukiorientoituneisuus tiloilla kasvanut samalla kun kulut nousseet mutta tuottajahinnat eivät ole seuranneet kehitystä. Tuotteista on saatava hinta, jolla tuottaminen on kannattavaa.

Jukka Niittyoja nosti esille, että yksityisteiden ja alemman tieverkon kunto on luokattoman huono. Hän myös kannatti valkohäntäpeuraesityksiä. Maankäyttömaksun osalta hän toi esille kunnan kaavoitusmonopolin ja pakkolunastukset.

Tapio Tolppanen nosti esille heikon tieverkon, mutta totesi Putinin auttaneen kuitupuun hinnan nousussa. Energiapuulle on nyt kantohinta, joka nousee.

Päivikki Otronen sanoi, että järjestön metsäedunvalvonta toiminut erittäin hyvin ja uhkakuvat on torpattu. Häntä kuitenkin harmittaa, että hyödyt nappaavat myös ne, jotka eivät maksa edunvalvonnasta.

Atso Ala-Kopsala ihmetteli maankäytön muutosmaksua ja antoi tukensa Ala-Nivalan analyyseille asiasta. Grynderi voi kuitata maankäyttömaksun, mutta yksityismaanomistajalle kysymys on todella hankala. Lunastuskorvaukset maanomistajille pitäisi saada ylös ja maksu pois valmistelusta.

Hannu Uitto kaipasi luovaa hulluutta ja uusia innovaatioita MTK:lle mm. kriisitukipaketeissa viitaten Sauli Joensuun esitykseen.  Suomalaisten asumisen hintaa tulisi saada alas ja ruuan hintaa ylös.

Otto Makkonen korosti, että muutoksiin reagoitava nopeasti. Pidetään huolta koko maasta, jotta alueellinen turvallisuus ja lähipalvelut voidaan taata. Elävä maaseutu tärkeä huoltovarmuusasia nyt ja tulevaisuudessa.

Juhana Jalkanen näki paljon valuvikoja uudessa CAP:ssa, kuten kotieläintilojen lantapoikkeuksen tiukennus. Hän kysyi myös, mitä saadaan aikaan tukirahoilla kun ostovoima heikkenee.

Aleksis Kyrö odotti MTK:n suhtautumista keinolihaan ja muistutti, että investointeihin tulee kestävyyskriteereitä, joille MTK ei pysty tekemään mitään. Tulisi varautua ja hakea mahdollisuuksia. Viljelijöiden tulisi muuttaa asennoitumista.

Jukka Ojantakanen kertoi, että hän haluaa olla innostamassa porukkaa alalle. Maausko nousee kevättalvella. Aika vaatii resilienssiä. Tulisi pitää hyvä tasapaino, miten saadaan jatkuvuutta ja nuoria innostumaan. Voimme olla ylpeitä tuotannostamme. Lappi on pidettävä myös asuttuna ja johtokunnalle tulisi järjestää opintomatka Norjaan. Myönteisyys on se juttu. Positiivisesti eteenpäin.

Puheenjohtaja Juha Marttilan puheenvuoro

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kiitti järjestön toimi- ja luottamushenkilöitä työstä poikkeuksellisena aikana. Hän korosti, että Suomen huoltovarmuutta ei voida laskea maahengen varaan. Se ei pelkältään tuo leipää pöytään eikä takaa Suomen ruokahuoltoa. Päättäjät ovat kuitenkin kuulleet viestimme erittäin hyvin.

Marttila nosti esiin eduskuntavaalit. Hän toivoo tulevalta hallitukselta rohkeutta tehdä rakenteellisia uudistuksia ja kehittää maaseutua.

Marttila vaatii hallitukselta uskallusta tehdä uudistuksia maaseutuelinkeinojen puolesta. Hän painottaa selkeiden mittareiden ja tavoitteiden asettamisen tärkeyttä sekä hallituksen määrätietoista otetta ja sitoutumista tavoitteisiin. Esimerkiksi hän nostaa metsät ja ilmastonmuutos -keskustelun, jossa johtotähtenä tulisi olla kasvunäkymä.

- Emme tarvitse tähän maahan surkuttelua hiilinieluista, vaan Terveet, kasvavat metsät -ohjelman, sanoi Marttila.

Energiavallankumous

Vaikka komissio ei näe vihreässä taloudessa kasvupotentiaalia, Suomella on runsaasti mahdollisuuksia hyödyntää luonnonvaroja ja teknologista osaamista tällä alalla.

Vihreä siirtymä ja energiavallankumous tulee olemaan täydellistä rakenteiden murrosta ja se tullaan toteuttamaan maaseudun resursseilla kohti kestävämpää talousjärjestelmää.

- Meidän on vain osattava tehdä se oikein, Marttila painottaa.

MTK:n eduskuntavaalitavoitteet ovat järjestön kärkiteemoja ja ohjenuoria tulevalle hallitukselle. Päällimmäisenä lunastuslaki, joka liittyy laajempaan maanomistajien oikeusturvakysymykseen. Nykyiset korvaustasot on saatava kuntoon. Tässäkin Marttila korostaa vaikuttamistyön merkitystä.  

Tulevaisuus rakentuu maatalouden ja ruuan kasvunäkymiin.

- Maaseutuelinkeinoilla on edellytykset tulla mukaan suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kasvun tarinaan. Paljon on kuitenkin saatava asioita kuntoon, Marttila muistuttaa.

Kansallista tahtotilaa on kirkastettava. Avainsanat tähän löytyvät parlamentaarisen ryhmän raportista. Perusta on hajautettu tuotantomalli ja vahvat toimenpiteet ruokamarkkinoilla.

- Elintarvike- ja kilpailulakeja tulee uudistaa, jotta kilpailu lisääntyy ja vahvat keskittymät ruokamarkkinoilla poistuvat, Marttila sanoo. 

Minne puu päätyy?

Metsänomistajalla ei ole mahdollisuuksia katsoa, minne hänen puunsa päätyvät, mutta tukista tulee maksaa tukin hinta. Marttilan mielestä meidän on oltava parempia myyjiä ja ostajia. Tuottajaorganisaatioita tarvitaan lisää. Omistajaohjaukseen liittyy vallankäyttöä, vastuuta ja johtamista.

Marttila kutsui kenttäväen mukaan tulevaisuustyöhön ja sanoi, että meillä on myös paljon puolustettavaa.

CAP

Suomi oli ensimmäisessä aallossa, kun CAP-ohjelmia hyväksyttiin.

- Systeemi on liian monimutkainen. Piruja on paljon yksityiskohdissa.

Korjausesitykset viedään MTK:n johtokunnan käsittelyyn kesäkuussa ja ohjelmamuutoksiin syksyllä. 

- Paljon on korjaamista uudessa tukijärjestelmässä, se on selvää, Marttila päättää.