Blogi – Maaseudun edunvalvonta

Yhdessä kohti hiilineutraaliutta

18.05.2020

Maatalouden ilmastotiekartan valmistelu on vahvistanut entisestään käsitystäni siitä, että ilmaston muuttumisen haasteisiin on tarpeen tarttua yhdessä. Se vaatii toimia meiltä kaikilta: yksilöiltä, yrityksiltä ja yhteiskunnalta. Yksikään taho ei onnistu yksinään, vaan haasteellisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii yhteistyötä.

Eri toimialojen tiekarttoja koskevissa keskusteluissa on lähes aina nostettu esille linkityksiä muille toimialoille, miten koko infrastruktuuria on tarpeen kehittää, mitä odotuksia tavoitteiden saavuttaminen asettaa poliittiselle päätöksenteolle ja kuinka tarvittavat investoinnit tai kustannusten nousu katetaan. Yksikään tiekartta ei siis jätä huomioimatta sitä, mitä muilla aloilla tai muilla tahoilla tulisi tehdä. Tämä ei tietenkään ole yllättävää, jos ajattelee ilmaston muuttumisen haasteen laajuutta ja tarvittavia muutoksia kaikkialla yhteiskunnassa – mukaan lukien meidän kaikkien suhtautuminen ja tarvittava muutos ajattelussamme sekä kulutustottumuksissamme.

Toinen seikka, joka on tullut hyvin selväksi, on se, että meillä ei ole vielä riittävästi tietoa kaikista niistä keinoista, joilla me voimme vastata tarvittaviin muutoksiin. Tarvitsemme lisää tutkimusta siitä, millä keinoin maataloussektorilla voimme sitoa hiiltä maaperään ja miten sitä voidaan mitata. Miten saamme uusia malleja aikaiseksi siten, että tämä toiminta on myös viljelijöille kannattavaa. Tätä tutkittua tietoa tarvitaan sillä hiilensidonta, päästöjen kompensointi ja meille kaikille tapahtuva viestintä omien tekojemme ilmastovaikutuksista on vaikea asia. Tämän kansantajuistaminen ei sekään ole helppoa. Tarvitsemme tutkittua luotettavaa tietoa, jotta osaamme asettaa panostukset oikein ja voimme luottaa uusiin tuleviin hiilensidontakeinoihin. Vaikka tätä tietoa ja kehitystä tarvitaan, on hyvä muistaa, että me myös tiedämme jo paljon siitä, miten erilaisin viljelymenetelmin voimme vaikuttaa ilmastopäästöihin ja miten voimme maata viljellä siten, että maaperä toimii sitovana elementtinä.  

Me siis tiedämme jo paljon. Maataloussektori on tehnyt ja tekee koko ajan myös paljon asian eteen. Meillä ei ole mitään syytä olla itsellemme tai toisille turhan ankaria tai vaativia, eikä meidän tarvitse ajatella, että olemme ilmastopolun alkupäässä ja lähdössä vasta liikkeelle. Ei ole syytä siis synkistellä ilmastohaasteen kanssa, vaan kääriä hihat ja ryhtyä toimeen – kuten aina on tehty. Se vaatii toimia, tahtoa ja panostusta kaikilta tahoilta.    

Kotimainen tuotanto ja raaka-aineet sekä viljelijöiden ja tuottajien tekemä työ kestävän maatalouden edistämiseksi vaativat panostamista jatkossakin, mutta se on meidän kaikkien asia, ei yksin maataloussektorin. Se ei ole pelkästään tutkimusta, tukipolitiikkaa tai kuluttajavalintoja vaan kaikkia näitä sivujuonteineen yhdessä. Me kaikki kuluttajina teemme näitä valintoja joka päivä ja olemme näin osa ratkaisua. Kun pääsemme ilmastotiekarttatyössä kartoitettujen keinojen kanssa eteenpäin, saamme varmasti tuotua esille uutta tietoa ja uusia mahdollisuuksia helpottamaan päivittäisiä ilmastoviisaita valintoja.      

Nina Elomaa
vastuullisuusjohtaja
S-Ryhmä