MTK Pohjois-Suomen liiton kevätkokouksessa turvemaat ja tukipolitiikka keskustelun pääteemoina

MTK Pohjois-Suomen johtokunnan puheenjohtaja Jari Ahlholm totesi avauspuheenvuorossaan ilmastokeskustelun ottaneen viime vuosina ilmastoherruuden Euroopan Unionin tulevaisuuden määrittämisessä.  Keskustelussa on vilahdellut vaihtelevasti päästöt ja hiilensidonta kulloisenkin mielipiteen esittäjän näkökannan mukaan. Metsät ja niiden tarjoamat hiilinielut ovat olleet keskiössä tavoitteessa pienentää EU:n hiilidioksidipäästöjä. Valitettavasti komission tarjoama lähtökohta on lähinnä suojelu ja hakkuiden rajoittaminen. Metsien tarjoamia mahdollisuuksia fossiilitaloudesta irrottautumiseen ei haluta nähdä ja tunnustaa, toteaa Ahlholm.

EU haluaa ottaa jäsenmaat yhä tiukempaan niskalenkkiin lisääntyvällä sääntelyllään ja valvonnallaan. Metsänomistajien osalta byrokratia ja kustannukset lisääntyvät, jos esitetyt taksonomiakriteerit otetaan käyttöön. Toisaalta maatalouspolitiikassa EU:n parlamentti ja maatalouskomissaari ovat ilmaisseet halunsa lisätä tulevalle ohjelmakaudelle uuden elementin -   sosiaalisen ehdollisuuden, joka sekin toisi päällekkäistä valvontaa ja lisäkustannuksia. Nyt on tultu tilanteeseen, jossa voidaan aiheellisesti kysyä – onko esitetty sääntely kestävää vai kestämätöntä?

Intohimot lisäyksille ovat ristiriidassa uudistuksen tavoitteelle yksinkertaistaa järjestelmää ja vähentää byrokratiaa. Kansallisesti tehokas keino yksinkertaistaa tukijärjestelmää ja säästää hallinnon rahaa sekä viljelijöiden aikaa, on siirtyä järjestelmään, jossa kaikki hehtaarit ovat kaikkien tukien piirissä. Tässä ohjelmakauden nivelvaiheessa, jossa tukijärjestelmät uudistetaan, on historiallinen mahdollisuus toteuttaa tämä maatalouden oikeudenmukainen siirtymä. Laskelmat ja toteuttamisvaihtoehdot on kartoitettava tasa-arvoisen järjestelmän käyttöönottamiseksi vuoden 2023 tukihaussa, vaati Ahlholm.

MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg kävi läpi Euroopan Unionin tulevan ohjelmakauden kokonaisuutta. Uutena asiana Vihreä arkkitehtuuri herättää paljon mielenkiintoa ja tulee olemaan poliittisesti korkean profiilin kysymys. Åbergin mukaan keskustelua käydäänkin tukien kohdentamisesta nykyistä paremmin aktiivituotantoon ja tuottajaliiton alueen esille nostamaan korvauskelvottomien peltojen kysymykseen haetaan aktiivisesti ratkaisua tulevalle ohjelmakaudelle. Raiviolohkojen korvauskelpoisuuden hyväksymistä haastaa se, että raivioiden määrä jakautuu alueellisesti epätasaisesti ja siihen ei ole mitään uutta rahaa kohdennettavana - jos johonkin halutaan lisää, on päätettävä, mistä otetaan pois, määrittelee Åberg.

Alkutuotannon ala kärsii yhä heikosta kannattavuudesta. Åbergin mukaan tukipolitiikasta ei ole odotettavissa pelastusta tähän - tukipolitiikka on edelleen hyvä kannattavuuden kivijalka, mutta markkinoiden osalta on tehtävä yhä enemmän työtä mm. jatkamalla vahvaa kuluttajatyötä sekä viennin edistämistä, samoin tuotantokustannusten hillintään tarvitaan uusia työkaluja.

Kuluneen vuoden toiminnasta ja liiton järkevästä taloudenhoidosta yhdistysten edustajat antoivat liiton toimijoille kiitosta. Kokouksessa oli mukana yli 100 kokousedustajaa sekä sidosryhmien edustajaa, kokous pidettiin sähköisenä 26.4.

Lisätietoja antaa:

Jari Ahlholm 050 5339796

Matti Tyhtilä 040 5649804