Parlamentin kannan mukaan metsäenergia lasketaan uusiutuvaksi vain, jos sen osuus energiankulutuksesta pysyy vuosien 2017-2022 tasolla. Metsäenergian laskutavalle asetetaan myös merkittävästi epävarmuutta lähivuosille. Tukikelpoisuuden ulkopuolelle jäisi lähes kaikki suoraan metsästä energiakäyttöön päätyvästä puusta, kuten pienpuu ja harvennustähteet.
 
Parlamentti hyväksyi neuvottelukannan bioenergian kestävyydestä muokattuna ympäristövaliokunnan esityksen pohjalta. Äänestykseen tuotiin lukuisia muutosesityksiä, jotka osoittavat voimakkaat jakolinjat eri ryhmien ja meppien näkemyksissä. Parlamentti hyväksyi myös ongelmallisen näkemyksen avohakkuiden kieltämisestä energiapuun hankinnassa ja erittäin epäselvän kirjauksen vanhojen metsien kohtelusta energiapuun hankinnassa, kuin myös epäselvät kirjaukset puun hierarkiakäytöstä ja jätehierarkian soveltamisesta. 

Parlamentti päätyi kannassaan rajoittamaan merkittävän osan eri jakeista tukikelvottomiksi eikä niitä laskettaisi osaksi uusiutuvaa energiaa. Kannassa puututaan voimakkaasti siihen, mitä metsäbiomassan jakeita katsotaan kestäviksi.  

Tämä tapahtuisi ottamalla käyttöön jaottelun primääriseen ja sekundaariseen puubiomassaan, joka perustuu siihen mistä jae tulee. Nyt esitetyssä jaottelussa ainoastaan teollisuuden kautta kiertävä jae olisi sekundaarista eli tukikelpoista ja uusiutuvaksi laskettavaa. Primääriseen puubiomassaan kuuluisi lähes kaikki suoraan metsästä energiakäyttöön päätyvästä puusta, kuten pienpuu, muu runkopuu, harvennustähteet, oksat ja kannot. 

Parlamentin kannan mukaan metsäenergia lasketaan uusiutuvaksi vain, jos sen osuus energiankulutuksesta pysyy vuosien 2017-2022 tasolla. Metsäenergian laskutavalle asetetaan myös merkittävästi epävarmuutta tulevina vuosina komission tehtäväksi esitetyllä uudella arvioinnilla. 

Eurooppalaista uusiutuvaa energiaa rajoittavilla esityksillä vaarannettaisiin EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet samalla, kun uusiutuvan energian tavoitetta ollaan Venäjän hyökkäyssodan takia kiristämässä. Komission uusimman esityksen ja parlamentin kannan mukaisesti EU:n uusiutuvan energian tulisi saavuttaa 45 % loppuenergian kulutuksesta vuonna 2030. Vuonna 2020 oltiin 22 % tasolla. 

Käytännön tasolla parlamentin kanta heijastaa energiapuunhankintaan merkittävää epävarmuutta, johon puunhankintaketjun toimijat ja energiapuuta hyödyntävät laitokset joutuvat tulevina vuosina lainsäädännön valmistuttua sopeutumaan. Mikäli parlamentin kanta päätyisi EU-lainsäädännöksi asti, siitä seuraisi hyvin todennäköisesti kaukolämmön hinnan nousua, metsänomistajille energiapuun myyntimahdollisuuksien heikkenemistä ja mahdollisesti heijastumia vanhojen metsien vakuusarvoihin. Uusien puunkäyttöinvestointien tekeminen vaikeutuisi. Direktiivin soveltamisalassa laitoskokoluokka tulee laskemaan nykyiseltä 20MW tasolta. Polttopuun pienkäyttöä esitys ei koske.

MTK:n näkemyksen mukaan parlamentin kanta on kestämätön ja käsittämätön.
Parlamentin kanta on välivaihe päätöksenteon ketjussa. EU-instituutioiden väliset kolmikantaneuvottelut käynnistyvät syksyn aikana. Niistä ei odoteta helppoja, sillä jäsenmaiden neuvosto ja komissio ovat näkemyksissään monelta osin kaukana parlamentista.
 

Anssi Kainulainen

asiantuntija, energia

energiapolitiikka, energiamarkkinat, bioenergia, kansainvälinen ilmastopolitiikka

+358 50 596 1541