Blogi – Maatalous ja suomalainen ruoka

Kotimaisista raaka-aineista valmistettu ruoka on ympäristöteko

30.08.2019

Jyvät ropisevat puimurin säiliöön, kun Samuel Jussila pui talteen vuoden 2019 satoa Janakkalassa, Kanta-Hämeessä. Samuel on Jussilan tilan 11. isäntä, ja hän on viljellyt tilaa vuodesta 2003 lähtien. Jussilan tila on viljatila, lisäksi isäntää työllistää kasvinviljelyneuvonta. 

Tilalla tuotetaan siemenviljaa, kotimaista siementä toisten viljelijöiden tarpeeseen seuraavan vuoden kylvösiemeneksi ja sadoksi. Siemenviljalla on korkeat laatuvaatimukset: siemenviljan tulee olla puhdasta, siinä ei saa olla rikkoja, muita lajeja, lajikkeita tai hukkakauraa ja sen pitää itää hyvin. Tänä vuonna Jussin pelloilla kasvaa poikkeuksellisen suppea kasvilajien kirjo, ainoastaan kuminaa, syysvehnää ja mallasohraa. Kumina päätyy elintarvikkeeksi, muista lajikkeista tavoitteena on siemenlaatu. Kumina päätyy maailmalle Trans Farm Oy:n kautta, ja kaikki siemenvilja tuotetaan 15 kilometrin päässä sijaitsevalle sukulaistilalle, Pelto-Paturi Oy:lle, joka toimii Tilasiemen-ketjun siemenpakkaamona. Viljeltävät kasvit valitaan viljelykierron mukaisesti, viljelyssä on tavallisesti myös kauraa, kevätvehnää ja härkäpapua, toisinaan myös apilan siemenviljelystä, jopa maissia on kokeiltu tilan pelloilla. 

Viljaraaka-aineen tuotossa elintarviketurvallisuus alkaa tilatasolta: koneet ja laitteet puhdistetaan huolellisesti ja usein, joka lajikkeen välillä. Kasvinsuojelutoimenpiteet suoritetaan sallituilla aineilla, määrillä ja oikein ajoitettuna. Samuel mainitsee, että Suomessa viljanviljelyssä käytetään huomattavasti vähemmän kasvinsuojeluaineita kuin muualla. Hyvän kasvinsuojelutavan mukaan toimittaessa kotimaisesta viljaraaka-aineesta ei kasvinsuojeluainejäämiä löydy.  

Hyvässä kasvukunnossa oleva maa on tuottava. Samuel pitää peltojensa kasvukunnosta huolta moninaisin tavoin: suorakylvöllä, viljelykierrolla, syväjuurisilla kasveilla ja kerääjäkasveilla sekä huolehtimalla säännöllisesti kalkituksista ja ojituksien kunnosta. Työkoneissa panostetaan reiluun rengastukseen, peltoliikennettä suunnitellaan ja turhaa liikkumista ja muita maata tiivistäviä toimia pelloilla vältetään. Suorakylvö on kustannustehokas ja työaikaa säästävä menetelmä, ja hyvä myös hiilensidonnan kannalta. Syväjuuriset kasvit, kuten porkkanamaisen juuren kasvattava kumina, kuohkeuttavat maata ja sitovat hiiltä maaperään. Jussilan mukaan maan ei tulisi olla mustana vaan kasvipeitteisenä, kerääjäkasvit boostaavat pellon kasvukuntoa sadonkorjuun jälkeen. Jussilan tilalla kerääjäkasveina käytetään pääasiassa timoteita tai englanninraiheinää, joka nimestään huolimatta on kotimainen vaihtoehto, ja siksi hukkakauran suhteen turvallisempi valinta kuin yleisin kerääjäkasvi italianraiheinä. Tulevaisuuden suunnitelmissa on kylvää muitakin vaihtoehtoja, esimerkiksi maanparannusretikkaa. Härkäpavun viljely itsessään parantaa maan kasvukuntoa, sillä se sitoo typpeä maaperään. 

Samuel Jussila toteaa, että maatila on kuin mikä tahansa yritys, prosessien on oltava hallittuja ja hyvin suunniteltuja, työt tulee ajoittaa ja jaksottaa oikein. Samuelin yrittäjäfilosofian mukaan tuotantopanoksissa ei kannata säästellä, tavoitteena on maksimaalinen sato ja laatu, ei näennäisviljely. Tulevaisuudessa sadon määrällisiä tavoitteita voi aina parantaa, ja mielessä on myös tilan hallittu laajentaminen. Lähitulevaisuuden konkreettisena uutuutena Samuel mainitsee öljyhampun viljelyn, ja tavoitteena on jatkossakin huippulaatuisten kylvösiementen tuottaminen. 

Ruuasta puhuttaessa Samuel toivoo kysyttävän, mistä aterian vilja ja kasvikset ovat kotoisin, onko puuro keitetty kotimaisesta kaurasta ja leipä leivottu kotimaisesta vehnästä? Kuluttaja voi rohkeasti vaatia kotimaisuutta myös tarjottavilta viljatuotteilta ja kasviksilta. Laadun ja turvallisuuden lisäksi suomalainen ruoka tulee läheltä ja sen rahdilla on maltilliset ympäristövaikutukset, eikä niistä löydy jäämiä torjunta-aineista. Kotimaisen ruuan nauttiminen on ympäristöteko! 

Suomalaisen ruuan päivää vietetään ensimmäisetä kertaa 4.9.2019.