MTK peräänkuuluttaa Suomeen fiksua ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Metsien hoitoon tulee panostaa jatkossa entistä enemmän, jotta Suomen metsien hiilensidontakyky voidaan ylläpitää. Tärkeintä on fossiilisista raaka-aineista luopuminen.

”Suomalaisilla on hyvät lähtökohdat saada Brysselin päätöksentekoon maalaisjärkeä. Hyvänä rautalankana tähän toimii MTK:n metsäpoliittiset ilmastokeinot”,  Mäki-Hakola korostaa.

Terve ja kasvava metsä on hiilensidonnan kannalta avainasemassa. Ilmastokeskustelussa on korostunut pitkäikäisten puutuotteiden valmistaminen. On syytä muistaa, että päätehakkuiden määrän rajoittaminen pienentäisi tukkipuun saatavuutta ja ilmastohyötyjen toteutumista.

MTK korostaakin, että metsänomistajien investoinnit metsiinsä ovat parasta ympäristö- ja ilmastotyötä.

”Panostukset metsänhoitoon kannattavat aina. Viime aikojen saadut vastaukset metsänomistajakyselyn suunnalta lupaavat hyvää, sillä metsänomistajien tavoitteet ovat muuttuneet aktiivisemman metsänhoidon suuntaan. Metsänomistajat suunnittelevatkin investoivansa metsänhoitoon aiempaa enemmän”, Mäki-Hakola kertoo.

Katso myös:

Suomen metsien puuston määrä on 2,5 miljardia kuutiometriä. Puumäärä on korkeampi kuin kertaakaan vuonna 1921 alkaneen mittaushistorian aikana. Puuston vuotuinen kasvu on nyt 103 miljoonaa kuutiometriä ja kasvu on kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Vuosittainen kasvu on kääntynyt hieman laskuun viime vuosina, mutta oikeilla keinoilla kasvutrendiin voidaan palata tulevaisuudessa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on raivattu muuhun käyttöön keskimäärin 14 000 hehtaaria vuodessa. Metsäpinta-alan väheneminen tulee pysäyttää metsittämällä joutoalueita ja ehkäisemällä metsän muuttamista muuhun käyttömuotoon. Metsätalous ei Suomessa aiheuta metsäkatoa.

Lue lisää: MTK:n rautalankamalli ilmastokestävään metsänhoitoon

Marko Mäki-Hakola

metsäjohtaja

+358 20 413 3701

+358 40 502 6810