Tillbaka Pellonreunojen pensaat kannattaa säästää pölyttäjähyönteisille

Artikkeli – Maaseudun edunvalvonta

Pellonreunojen pensaat kannattaa säästää pölyttäjähyönteisille

06.05.2020

Pellon ja metsän väliset reunavyöhykkeet ovat monen pieneliön elinpiiriä. Pellonreunat voivat olla avoimen niittymäisiä, puoliavoimen hakamaisia tai suljettuja ja monikerroksisia.

Pellonreunat tarjoavat ravintoa, suojaa ja pesimäpaikkoja riistaeläimille, viljelysten ja niiden reuna-alueiden linnuille, pölyttäville hyönteisille ja hyötykasvien tuholaisia syöville pedoille. Etelään suuntautuvien reunametsien avoimilla ja paahteisilla laikuilla viihtyvät monet ketokasvit ja päiväperhoset.

Pellonreunojen niittylaikut ovat lämpimiä ja vähätuulisia ja niissä kasvaa monia kukkakasveja. Ne ovat hyviä perhos- ja mesipistiäisympäristöjä.


Jätä kukkivia pensaita taimikonhoidossa

Pellonreunoilla on helppo ottaa pörriäiset huomioon metsän eri kasvuvaiheissa. Taimikon varhaisperkauksessa ja harvennuksessa pellonreunoilla suositaan matalakasvuisia pensaita ja puulajeja. Erityisen tärkeitä ovat kukkivat ja marjoja tai pähkinöitä tuottavan lajit kuten pajut, pihlaja, tuomi, paatsama, tammi ja pähkinäpensas.

Taimikonhoidossa kannattaa jättää pellonreunoille myös pajua ja raitaa. Raidat ovat tärkeitä ravintokasveja pölyttäjähyönteisille, kuten mehiläisille ja muille mesipistiäisille sekä perhosille. Myös kirvoja syövät petohyönteiset viihtyvät raidassa. Pajukasvit kukkivat aikaisin keväällä, joten kauden ensimmäiset pölyttäjät pääsevät heti töihin.

Puustoisten reunavyöhykkeiden ja peltojen metsäsaarekkeiden hoidossa kannattaa muutenkin kiinnittää huomiota puu- ja pensaskerroksen monikerroksisuuden lisäämiseen ja lajistollisen monimuotoisuuden säilyttämiseen.


Suosi pellonreunoissa lehtipuita, mutta älä pusikkoa

Hakkuun jälkeen pellonreunavyöhykkeen voi antaa uudistua luontaisesti lehtipuuvaltaiseksi, pensaikkoiseksi, harvaksi ja aukkoiseksi reunametsäksi. Voit myös istuttaa siihen haluamiasi lehtipuita, mutta mieluiten harvaan. Näin kannattaa toimia myös pellon metsityksessä.

Kuusi valtaa pellonreunat ja ojat todella nopeasti, joten hoitamattomana reunat kuusettuvat ja pusikoituvat, mikä ei enää ole iloksi pörriäiselle eikä sinullekaan. Raivaussahaa kannattaa siis ulkoiluttaa reunavyöhykkeillä säännöllisesti mutta valikoivasti.

Peltojen reunavyöhykkeitä voidaan hyödyntää myös säästöpuualueina, joko kaistoina tai puuryhminä. Mesipistiäiset hyötyvät myös reunavyöhykkeille jätetyistä lahopuista.