Suomalainen sokeri on elintarviketeollisuuden tärkeä raaka-aine. Makean maun lisäksi sokeri muun muassa parantaa tuotteiden säilyvyyttä, antaa esimerkiksi juomille ja hilloille oikean suutuntuman ja koostumuksen sekä on tärkeä osa käymisprosessissa tai leipätaikinan kohoamista. 

Sokerin tie suomalaiselta pellolta pöytään on lyhyt. Sokerijuurikasta viljellään pääosin Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla, mutta myös Uudellamaalla, Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla. 

-    Sokerijuurikas jalostetaan valkosokeriksi ja erilaisiksi sokerituotteiksi Säkylän tehtaalla Satakunnassa. Kotimainen sokerisektori työllistää satoja suomalaisia maatiloilla, teollisuudessa, kaupoissa ja kuljetuksissa, kertoo asiantuntija Antti Lavonen MTK:sta. 

Sokerijuurikkaan syvät juuret

Sokerijuurikas on todella erinomainen kasvinvuorotuskasvi, sillä se auttaa parantamaan maaperän rakennetta ja ravinteiden saatavuutta seuraavia viljelykasveja varten. 

-    Tämä johtuu siitä, sokerijuurikas on syväjuurinen kasvi, jonka pitkä juuri ulottuu syvälle ja möyhentää maata. Syksyisen täysikasvuisen juurikkaan juuri ulottuu yli 40 cm syvyyteen, valistaa Lavonen.

Sokerijuurikas käyttää äärimmäisen tehokkaasti auringon valon, sille annetut ravinteet ja ilmasta otettavan hiilidioksidin muuntaen ne pitkän kasvukauden aikana sokeriksi ja erinomaiseksi rehun raaka-aineeksi. 

Kotimaista sokeria on hyvin saatavilla pienissä ja suurissa kaupoissa, kotimaisen sokerin tunnistaa tutusta Hyvää Suomesta -merkistä pakkauksen kyljessä.  

Vappupöytään sopii clafoutis

-    Vapun brunssipöytään tai jälkiruuaksi sopii tyylikäs, ranskalaisvaikutteinen pannukakku clafoutis. Sokeri, kananmunat, kerma, tupsaus vehnäjauhoja ja pakastimen viimeiset marjat yhdistyvät tyylikkääksi herkuksi, neuvoo ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen. 

-    Eksoottisesta nimestään huolimatta vapun clafoutis valmistuu kokonaan kotimaisista raaka-aineista, oman maan ruokaa kevään juhlaan! 

Marjapannari Clafoutis resepti täällä.