Lausunto

U 76/2022 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta (ennallistamisasetus)

10.10.2022

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta

Eduskunnan suuri valiokunta

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta tulla asiassa kuulluksi ja toteaa asiasta seuraavaa:

U-kirjelmään on kirjattu lukuisia olennaisia seikkoja, jotka ilmentävät tarvetta suhtautua lainsäädäntöehdotukseen kriittisesti. MTK pitää tätä perusteltuna, sillä tämänhetkisen käsityksen mukaan ehdotetun kaltaisena toteutuessaan ennallistamisasetus vaikuttaisi erittäin merkittävästi suomalaiseen maa- ja metsätalouteen. Vaikutusten suuri mittakaava johtuisi asetuksen piiriin kuuluvien alueiden määrästä, tavoitteiden määrällisestä ja ajallisesta kunnianhimosta, edellä mainituista seikoista johtuvista valtaisista toimenpidetarpeista sekä niihin väistämättä liittyvistä suorista ja epäsuorista kustannuksista. Ainakaan kaikilla ennallistamistoimien piiriin kuuluvilla alueilla nykyistä toimintaa ei voitaisi jatkaa tai toimintaa olisi ainakin merkittävällä tavalla muutettava. Asian erittäin suuren merkityksen vuoksi MTK katsoo, että Suomen tulee suhtautua asiaan kriittisemmin kuin mitä U-kirjelmässä on esitetty.

MTK pitää hyvänä sitä, että U-kirjelmässä tuodaan yleisenä lähtökohtana esiin Suomen sitoutuminen luonnon monimuotoisuutta koskeviin kansainvälisiin tavoitteisiin. Myös MTK kannattaa EU:n biodiversiteettistrategiaan kirjattua luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen liittyvää päätavoitetta. Valtioneuvoston kantaan  kirjatuin tavoin MTK peräänkuuluttaa asetusehdotuksen tavoitteilta kunnianhimon ohella toteuttamiskelpoisuutta. Lisäksi MTK vaatii, että Suomi edellyttää myös tavoitteiden mittakaavalta realistisuutta. Realistisuutta on arvioitava suhteessa muihin ympäristötavoitteisiin ja muihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin.

MTK on jo pitkään ollut huolissaan maa- ja metsätalouteen sekä biotalouteen liittyvien näkökulmien kapeudesta, ja huoli on kasvanut Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toimeenpanon yhteydessä. Huoli on aiheellinen myös ennallistamista koskevan asetusehdotuksen osalta, sillä metsä- ja maatalous nähdään lähinnä toimintana, jota tulee tiukalla sääntelyllä ohjata ja rajoittaa. Tämä on ongelmallista, sillä maa- ja metsätaloudella on ratkaiseva merkitys useiden kestävän kehityksen ja vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. MTK pitää tarpeellisena, että maa- ja metsätalouden keskeistä merkitystä korostetaan Suomen kannassa selkeämmin. On myös välttämätöntä suhtautua ylipäätään kielteisesti uusiin EU-lainsäädännön kautta tuleviin ennallistamisvelvoitteisiin, jotka kohdistuisivat tuottavassa maa- ja metsätalouskäytössä oleville alueille. Turvemaiden keskeisestä merkityksestä johtuen Suomen on otettava kanta,  jonka mukaan hyvätuottoisilla ohutturpeisilla viljelymailla ja puuntuotoskyvyltään hyvissä ojitettujen turvemaiden metsissä tulee jatkossakin pystyä harjoittamaan kestävää ruoan-, rehun- ja puuntuotantoa.

MTK korostaa luonnon tilan parantamisen tarpeita olevan myös suojelluilla alueilla. Siellä tehtävät toimet tulee priorisoida, sillä silloin ennallistamisella aikaansaatavan hyödyn pysyvyys on varmempaa, eikä ennallistaminen aiheuta painetta muun maankäytön rajoittamiselle. Tähän liittyen MTK on erittäin huolissaan  ehdotuksesta, jossa on kyse direktiiviluontotyyppejä koskevan heikentämiskiellon tai heikentymättömyysvelvoitteen ulottamisesta Natura 2000 -verkoston ulkopuolella oleviin alueisiin. Suomessa esiintyy yhteensä 68 luontodirektiivin liitteessä I mainittua luontotyyppiä. Niiden esiintymistä osa on Natura 2000 -verkostoon kuuluvilla alueilla ja osa niiden ulkopuolella. Ehdotuksella on siis mitä ilmeisimmin olennainen  merkitys sen kannalta, missä ja millaisilla tavoilla jatkossa voitaisiin harjoittaa esimerkiksi kestävää metsätaloutta. MTK pitää tarpeellisena, että Suomi suhtautuu ehdotukseen kielteisesti.

MTK on EU:n biodiversiteettistrategian osalta yleisesti vaatinut, että toimeenpanon tarkempi suunnittelu ja toteutus tapahtuu jäsenmaiden tasolla kohdentamisen ja priorisoinnin, kustannustehokkuuden sekä maanomistajien oikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi. Näin ollen MTK pitää hyvänä sitä, että valtioneuvoston kannassa on korostettu jäsenmaiden erilaisten lähtötilanteiden ja olosuhteiden huomioimista sekä  riittävän liikkumavaran jättämistä jäsenvaltioille. MTK:n arvion mukaan liikkumavaralle ei ole riittäviä edellytyksiä, mikäli jäsenmaissa tehtävää ennallistamistoimintaa aletaan ohjata EU-asetuksella, jota sovellettaisiin jäsenmaissa automaattisesti sellaisenaan heti sen tultua voimaan. MTK pitää tarpeellisena, että Suomi  yksiselitteisesti toteaa asetuksen ja sen sisällön olevan epäsopiva.

MTK korostaa toissijaisuusperiaatteen merkitystä silloin, kun unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yk sinomaiseen toimivaltaan. On arvioitava kriittisesti, onko unionin sääntely todella tarpeen. MTK katsoo,  että sääntelyn tavoitteena oleva luonnon monimuotoisuuden edistäminen luonnon tilaa parantavilla ennallistamis- ja luonnonhoitotoimilla on tavoite, joka voidaan vähintään yhtä hyvin – ellei jopa paremmin – saavuttaa kansallisesti asioista päättämällä. Näin ollen MTK pitää tarpeellisena entisestään korostaa valtioneuvoston kantaan sisältyvää huomautusta siitä, että toissijaisuusperiaatteen mukaisuutta on arvioitava  koko ehdotuksen käsittelyn ajan.

Toimivalta-asioihin liittyen MTK pitää hyvänä sitä, että valtioneuvoston kannan mukaan metsäpolitiikka kuuluu kansallisen päätäntävallan piiriin. Suomen on oltava kansallisen päätäntävallan osalta tinkimätön.  Näin ollen Suomen ei pidä kannattaa ehdotusta, joka yksityiskohtaisten indikaattoreiden kautta kaventaisi metsänomistajien mahdollisuuksia päättää esimerkiksi metsänhoidon tavoista. MTK pitää tarpeellisena, että Suomen kannassa tuodaan selkeästi esiin tarve jättää talousmetsien luonnonhoitoon liittyvien asioiden ohjaaminen kannustamiseen perustuvien kansallisten ohjauskeinojen varaan.

Suhteellisuusperiaatteen osalta on olennaista arvioida ehdotettujen tavoitteiden lisäksi myös esimerkiksi varsinaisiin ennallistamistoimiin kytkeytyvän sääntelyn sopivuutta. MTK kiinnittää huomiota siihen, että  ehdotetut tavoitteet ovat mittaluokaltaan erittäin kunnianhimoisia: lopullisena päämääränä olisi se, että vuoteen 2050 mennessä toimenpiteet kattavat kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat alueet. Luonnon  tilan parantamiselle on selvä tarve, mutta on kyseenalaista, vaatiiko luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen ja elpymisuralle saaminen todella toimintaa ehdotetussa määrin. Lisäksi MTK toteaa,  että mikäli suhteellisuusperiaatteen mukaisuutta arvioidaan komission esittämien kustannusten ja hyötyjen perusteella, asia on epävarmalla pohjalla. MTK on nostanut esiin vaikutustenarviointiin liittyviä epäkohtia  jäljempänä tässä lausunnossa.

MTK yhtyy valtioneuvoston kannassa esitettyyn toteamukseen, jonka mukaan ojitetuilla turvemailla tehtävät toimet ovat tärkeitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. MTK kuitenkin muistuttaa, että turvemaat  ovat tila- ja aluetason viljelyvarmuuden turvaajana merkittäviä ja keskeinen osa suomalaisen maatalouden tuotantopotentiaalia. Turvemaat jakautuvat epätasaisesti maan sisällä, joten alueellisesti niiden merkitys ruoantuotannolle on paljon suurempi kuin mitä kokonaisala antaa ymmärtää. Taloudellisesti kyse on erittäin isosta menetyksestä tai kustannusnoususta, jos merkittävä määrä turvemaita siirtyy pois tuotannosta  tai jos jatkossa sallitut vaihtoehtoiset tuotantotavat ovat suomalaisiin olosuhteisiin sopimattomia. Näin ollen MTK vaatii Suomen kantaan kirjausta siitä, että maatalouskäytössä olevien turvemaiden ennallistamista  ja vettämistä koskevat prosenttitavoitteet ovat liian kunnianhimoisia etenkin maille, joissa tällaisia alueita on paljon. Lisäksi MTK korostaa joustojen tarpeellisuutta. 

U-kirjelmässä on aivan oikein kiinnitetty huomiota siihen, että ehdotus sellaisenaan aiheuttaisi Suomelle erittäin mittavia kustannuksia. MTK pitää U-kirjelmässä ilmaistuja näkökulmia eduskunnan budjettivallan  varmistamiseen liittyen erittäin tarpeellisina. MTK vaatii, että Suomen kannassa ilmaistaan voimakkaammin, että vastuunjaon on oltava reilua jäsenmaiden, elinkeinojen ja sektoreiden (esim. maa- ja metsätalous  vs. muut) ja kansalaisryhmien (esim. maanomistajat vs. muut) kesken. Lisäksi MTK pitää aiheellisena huomauttaa Suomen kannassa siitä, että komission ehdotuksessa käytettävissä olevien rahoituslähteiden sopivuutta ja riittävyyttä ei ole mietitty riittävän huolellisesti.

Ehdotuksen kustannuksiin ja hyötyihin liittyen MTK painottaa, että harkitun ja perustellun lopputuloksen aikaansaaminen edellyttää, että kaikki ehdotuksen vaikutukset arvioidaan luotettavaan tietoon perustuen ottamalla huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset. Tähän mennessä kustannusten ja hyötyjen määritteleminen vaikuttaa perustuvan karkeisiin oletuksiin ja keskimääräisyyksiin, ja etenkin hyötyjen osalta  tarkastelu vaikuttaa olevan varsin teoreettista. MTK korostaa, että rajoitteista johtuvat haitat ja kustannukset ovat varmoja, kun taas monet hyödyt jäävät todennäköisesti laskennallisiksi, eivätkä ne realisoidu esimerkiksi markkinoiden puuttumisen vuoksi. Lisäksi hyötyjen ja haittojen ajallinen ero voi olla merkittävä.  Myös hyötyjä saavat ja haittoja kärsivät tahot voivat olla vähintäänkin osin eri henkilöryhmiä. MTK edellyttää, että Suomi tuo vaikutustenarviointiin liittyvät epäkohdat vahvasti esiin.

Lisäksi MTK huomauttaa, että erityisesti metsiin vaikuttavia EU-prosesseja on samanaikaisesti vireillä useita, ja niiden yhteisvaikutuksia on mahdotonta hahmottaa. Näin ollen ennallistamista koskevan asetusehdotuksen vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon sen yhteydet muihin EU-asioihin ja niiden vaikutuksiin. Valtioneuvoston kannassa on suhtauduttu varauksellisesti ehdotukseen, jonka mukaan kaikki ne luontotyyppien esiintymät, joiden tilaa ei tunneta, tulkitaan heikentyneiksi. MTK pitää erittäin tarpeellisena, että  kantaa tiukennetaan. Komission ehdotus ei ole hyväksyttävää, sillä ennallistamisen pitää perustua todelliseen tarpeeseen. Tietopuutteet on poistettava, jotta tilannearviointi ja tarpeiden tunnistaminen on luotettavampaa. 

U-kirjelmän mukaan valtioneuvosto suhtautuu erittäin varauksellisesti komissiolle ehdotettuun delegoituun säädösvaltaan. MTK vaatii tiukkaa kielteistä suhtautumista ehdotuksiin, joissa on kyse toimivallan siirtämisestä komissiolle delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten kautta. MTK edellyttää, että kannassa yksiselitteisesti ilmaistaan Suomen vastustavan komissiolle ehdotettua delegoitua säädösvaltaa. Suomen  on tiukennettava suhtautumistaan myös täytäntöönpanosäädösten osalta. Lisäksi MTK korostaa, että kansallisten ennallistamissuunnitelmien osalta on suhtauduttava erittäin kielteisesti komission mahdolliseen  jäsenvaltioiden harkintamahdollisuuksia rajoittavaan määräysvaltaan.

MTK huomauttaa, että ehdotukseen sisältyy lukuisia seuranta- ja raportointivelvoitteita, joihin liittyvät aikamääreet ovat muutosten havaitsemisen ja luotettavan tiedon keräämisen kannalta epätarkoituksenmukaisia ja kohtuutonta hallinnollista taakkaa aiheuttavia. Seurantaa ja raportointia koskevat ehdotukset heikentäisivät toteutuessaan luonnon monimuotoisuuden edistämistoiminnan kustannustehokkuutta. MTK  pitää tarpeellisena, että Suomen kannassa todetaan ehdotettujen seuranta- ja raportointivelvoitteiden olevan kohtuuttomia. Selvyyden vuoksi MTK liittää tämän kirjallisen asiantuntijalausunnon oheen liitteen, johon on poimittu suoria lainauksia U-kirjelmän teksteistä ja joihin MTK ehdottaa muutoksia edellä esiin tuomiensa näkökulmien mukaisesti.
 

Helsingissä 10.10.2022

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Marko Mäki-Hakola
metsäjohtaja