Lausunto Karhisen raportista                                                                                

Reijo Karhisen ”Uusi alku – maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino” raportti on herättänyt paljon keskustelua, joten me MTK Pohjois-Suomen maaseutunuorten valiokuntalaiset haluamme kiinnittää huomion meidän mielestämme tärkeisiin kohtiin raportista ja täydentää sitä tässä lausunnossa.

Suurimpana ongelmana näemme raivattujen peltojen eriarvoisuuden tukien osalta. Kaikkien maatalouskäytössä ja nimenomaan tuotannossa olevien peltojen on oltava tasa-arvoisessa asemassa perustuen ja korvauskelpoisuuden osalta tulevan ohjelmakauden alusta lähtien! Tämä ongelma näkyy erityisesti aktiivisilla investoinneilla maatiloilla, jotka ovat raivanneet lisää peltoa tuotantokäyttöön ja on sen vuoksi erittäin tärkeä ratkaista mahdollisimman pian. Maataloustukea kohdentamalla raivioille ns. ei-tuotannollisista (Hömppäheinät) toimenpiteistä leikkaamalla ei vaaranneta ruokahuoltoamme ja samalla korjataan menneen maatalouspolitiikan virheitä kohti kannattavampaa ja kestävämpää maataloustuotantoa. Peltojen raivaaminen on ollut tärkeää maatilojen kasvun vuoksi ja on sitä edelleen jatkossa. Raivaaminen painottuu maatilakeskusten läheisyyteen parantaen tilarakennetta ja sen vuoksi sitä ei tule koskaan totaalisesti kieltää pakotteilla. Tulevaisuudessa peltoja jää koko ajan rakentamisen kautta pois viljely käytöstä ja tämä vaje on paikattava raivaamalla lisää peltoalaa. Tälle uudelle peltoalalle tulee siirtää tukien piiristä poistuvien peltoalojen tuet, jotta säilytetään maatalouskäytössä oleva tuellinen peltoala vähintään yhtä suurena kuin aiemminkin. Maatalouspolitiikan on tulevaisuudessa ohjattava tuet voimakkaammin ruuantuotantoon ei-tuotannollisilta toimenpiteiltä ja maataloudenharjoittajan/aktiivitilan on tuotettava myyntituloja tukien saamisen edellytyksenä. Aktiivitilan määritelmä pitää saada määritettyä.

Maatalouden rakennemuutos on kovassa vauhdissa ja on mahdollistettu hyvien investointiavustuksien avulla. Nämä investointiavustukset on säilytettävä ja MAKERA:an on lisättävä määrärahaa, jotta investoinnit jatkuvat tulevaisuuden huoltovarmuuden ja turvallisen kotimaisen elintarvikkeen takaamiseksi. Investointiavustuksissa tulee tukea voimakkaammin yhteisinvestointeja, sillä juuri niiden avulla saadaan tilojen välistä yhteistyötä ja sen kautta tulosta kasvatettua. Maatalouden säilyvyyden vuoksi on valmisteltava pian uusi SPV tukiohjelma ja rahoitus tulevalle hallituskaudelle. Ilman SPV ohjelmaa maataloudenharjoittajien keski-ikä kasvaa ja samalla tilojen kehittyminen heikkenee. Tilusjärjestelyiden houkuttelevuutta on lisättävä paremmilla tukiosuuksilla toimenpiteisiin (salaojitus, valtaojat, piiriojat…) ja tilusjärjestelyt maanmittauslaitoksen on pyrittävä suorittamaan nopeammalla aikataululla eikä venyttää niitä vuosikausia kestäviksi kuten yleensä on käynyt. Maatalouden rakennemuutoksen edistämiseksi Karhisen raportissa on hyvä oivallus edistää ei-aktiiviviljelijöiden omistuksessa ja hallinnassa olevan peltomaan laajamittaista vapautumista markkinoille määräaikaisen luovutusvoittoverovapauden avulla. Lisäyksenä näissä kaupoissa voisi olla myös varainsiirtoverovapaus, jolloin osa verohyödystä tulisi myös alkutuottajalle. Peltojen vuokraamisen sääntelyn näemme hyvänä keinona vuokramaiden säilyvyyden apuna turvaten pidemmän vuokra-ajan esim. minimi 10 vuotta.

Raportista paistaa selvästi Karhisen huoli talousosaamisesta maataloudessa ja ei pelkästään tuottajan heikosta taidosta vaan koko maataloussektorin on muututtava talouspainotteiseen suuntaan yhdessä. Talousosaamista voidaan parantaa esim. maatalousyrittäjiä kouluttamalla Neuvo- rahalla pienryhmissä ja mukana voisi olla läpi koko sektorin osalta toimijoita, jotta saavutettaisiin läpinäkyvyys ja realistinen ajattelumalli talousosaamisen osalta. Pienryhmäkoulutukset olisivat myös edistämässä tilojen välistä yhteistyö toimintaa. Tuottajille suunnattua tiedottamista heitä koskevista päätöksistä tulee lisätä (MTK, MMM). Tilojen välistä yhteistyötä tulee lisätä tuomalla esiin esimerkki tapauksia tilojen välisistä yhteistyömalleista. Maatiloja pitää ohjata ja kouluttaa tekemään strategiset mallit, joilla toimintaa harjoitetaan. Omistamisen ei tarvitse olla aina ensisijainen vaihtoehto. MTK:n tulee lisätä luontaista yhteistyötä maaseutualan puolueettoman asiantuntijaorganisaation kanssa. Tässä on nähtävissä liian iso kuilu. Tuottajien digitalisaatiotietoisuutta tulee lisätä.

Maatalouden rakennemuutoksen myötä ulkopuolisen työvoiman määrä kasvaa koko ajan ja ongelmana on monin paikoin osaavan työvoiman pula. Tähän tulee vastata koulutusmäärillä alueellisen työvoima tarpeen mukaan ja erityisesti koulutuksen laatuun sekä valmistuvien maataloustyöntekijöiden osaamiseen on kiinnitettävä huomioita nykyistä enemmän. Palvelusetelimallia on parannettava! Varsinkin uupuneiden tilallisten tulisi saada helpommin lomitusta jaksamisen tueksi. Nykyinen malli on aivan liian kankea eikä ota huomioon esimerkiksi yrittäjälomittajia. Välitä viljelijästä- hanke on mielestämme tarpeellinen jatkossa.

Kuluttaja on erittäin suuressa roolissa omalla tekemisellään, kun puhutaan kotimaisesta ruuan tuotannosta. Raportissa esitelty keskustelufoorumi Yhteinen Ruokapöytä olisi hyvä kotimaisen ruuan esille nostaja ja kaventaisi varmasti tuottajien ja kuluttajien välistä kuilua. Kuluttajien toivomukset siirtyisivät tämän kautta suoraan koko ruokaketjulle ja olisi mahdollisuus reagoida paremmin kotimaisen ruuan kysyntään sekä tuotannon että tuotteistamisen kautta. Yhteisen vision löytäminen ruokatuotannon tulevaisuudesta on erittäin tärkeää! Kotimaisen ruuan esille tuominen helpommin saatavaksi on selkeä ja hyvä esitys, joka ensisijaisesti helpottaisi kuluttajan valintaa ja lisäksi toisi kotimaiselle ruualle sen ansaitseman arvostuksen. Tätä tulisi koko alkutuotantoketjun vaatia kaupalta toteutettavaksi yhdessä rintamassa!

Kotimaisen ruuan arvostaminen on mielestämme liian alhainen ja sitä tulisi pyrkiä kaikin keinoin parantamaan. Kotimaisen ruuan arvostus on tuotava esille kasvatuksessa aina päiväkodeista lähtien. Työn hidasta mutta erittäin pitkäjänteistä. Lihatalojen ja meijereiden on tuotava mainonnassa enemmän esille suomalaisen nurmituotantoon perustuvien liha- ja maitotuotannon positiiviset ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Kokonaisuutena tilat ovat hiilinieluja, ei päästölähteitä. Julkisten elintarvikehankintojen pitää näyttää mallia kotimaisen tuotannon suosimisesta ja olla ylpeä ilmastoteostaan. Lähiruuan kysyntä on kasvava trendi ja se pitää saada tuotua helpommin saataville ja brändätä ilmastotekona niin kuin se onkin! Nykyinen maatalouden ilmastovaikutusten tutkimus on aivan liian heikolla tasolla ja se osoittaa maatalouden olevan päästölähde. Nämä tutkimustiedot perustuvat kuitenkin vain ohueen pintakerrokseen maasta ja huomioimatta sidottua hiiltä ja ovat erittäin pienellä otannalla tehtyjä. Ennen kuin aletaan tekemään maataloudesta syyllistä pitää tutkia riittävän tarkasti mitkä ovat maatalouden kokonaisvaikutukset hiilidioksidin osalta.

Kannatamme ruokapäivän liputusta! Samalle päivälle on hyvä luoda tuottaja – kuluttaja kohtaamisia ”Farmers day”/kekri-juhlat hengessä edistää samalla suomalaisen ruuan asemaa.

Kiitämme Reijo Karhista hyvästä raportista ja toivomme ajankäyttösi tuottavan satoa tulevissa maatalouspolitiikan linjauksissa.

Lisätietoja:

Nuorten valiokunnan puheenjohtaja Taru Vähäsöyrinki puh. 045 114 9740

MTK-Pohjois-Suomen johtokunnan jäsen Sami Nivala puh. 040 053 1834